Duc Univers

PP-MVA PKK-V, KTK-III

Duc Univers, tutummin Uno, ei ole tallin ensimmäinen kasvatti. Se ei ole ensimmäinen spanish norman, eikä se ole ensimmäinen varsa jonka ulkomuodosta näki jo ensitunteina millainen komistus siitä myöhemmin kuoriutuisikaan.

Silti Uno on aivan erityislaatuinen: sillä on jotain sellaista luontaista charmikkuutta, joka saa juuri tämän tavallisen värisen orivarsan erottumaan kaikkien geenihirviökirjavien erikoisuuksien keskellä. Uno ei tarvitse mitään ulkoisia apuja kääntääkseen katseet: kun ori astuu tilaan, kaikki pysähtyy ja kääntyvät sen puoleen.

Uno tietää kyllä olevansa oikea katseidenkääntäjä: se pörhistelee ja koreilee aina kun tilaisuus sallii, mutta onneksi vanhemmiltaan komistus on perinyt ulkonäkönsä lisäksi myös hyvän luonteen niin ettei tarvitse pelätä roikkuvansa perässä kuin märkä rätti: muutama muistutus ihmisen olemassaolosta riittää palauttamaan Unon takaisin tähän maailmaan, oltiin sitten pesupaikalla tai kisa-areenalla.

Hoitaessa Uno osaa käyttäytyä, mutta nuoren iän vuoksi keskittyminen herpaantuu herkästi ja Unon fokus siirtyy salamannopeasti esimerkiksi ohikulkeviin hevosiin. Tällöin saattaa muutama sivuaskel ja hirnahduskin päästä, ja vaikkei Uno tahallaan telo ketään, voi se vahingossa talloa varpaille tai töytäistä sivuun unohtaessaan vieressään seisovan ihmisen. Tuuppaisu lavalle tai äännähdys muistuttaa Unoa siitä lähellä nököttävästä kaksijalkaisesta.

Varustaessa Uno ei tuota ongelmaa, se ottaa itse kuolaimet suuhunsa eikä pullistele satulavyötä kiristäessä. Suojia ei Uno ole kamalasti tottunut pitämään, ja ne enemmän tuntuvatkin häiritsevän sitä. Jos jostain syystä suojia tai pinteleitä joutuu pitämään, voi Uno koittaa ravistaa niitä irti jo sitomisvaiheessa.

Ratsuna Uno muistuttaa huimasti isäänsä Dukea sillä erotuksella, että Uno on vielä kokemattomampi ja sählempi. Nuori ori yrittää kyllä aina ihan täysillä, mutta kuten hoitaessakin, myös ratsuna hänen keskittymisensä herpaantuu herkästi ulkopuolisiin asioihin. Unoa täytyykin ratsastaa niin että ori pysyy jatkuvasti työn touhussa välttääkseen turhan sählingit, kompuroinnit ja sivuaskeleet. Silloin kun Uno on sekä mieleltään että ruumiiltaan mukana työssä, on harmaaharja miellyttävän energinen ja herkkä ratsastaa. Kovia apuja se ei siedä eikä sitä voi kuvitellakaan ratsastavansa saksalaisella tyylillä, sillä liian kovaan tuntumaan Uno vastaa painamalla turpansa ryntäisiin ja kipittämällä etupainoisena pakoon. Myös irtonaiseen alapohkeeseen Uno reagoi juoksemalla alta, milloin eteen ja milloin sivulle... Stabiilin klassisen ratsastajan kanssa Uno on kuitenkin oikea aarre, jonka kapasiteetti riittää varmasti yhtä pitkälle, ellei pidemmällekin, kuin vanhempiensa.

Sukutaulu selvityksineen

isä Duc Obscur
YLA2, PKK-V PP-MVA VIP MVA Fn, KTK-II, Maestro Steed
m sn, 178 cm
ii. Duc Noir
m sn, 178 cm
iii.  Prins I
rn sn, 179 cm
iie. Enfant Prodige
mkm sn, 170 cm
ie. Rosella
rnkm sn, 168 cm
iei. El Mozart
rnkm sn, 167 cm
iee. Gratte-Cul
mkm perch, 164 cm
emä Galaxia IV
PP-MVA Fn, KTK-II, KRJ-III
rnvkkokm PRE, 164 cm
ei. Universo
 rnkm PRE, 167 cm
eii. Vació
rnkm PRE, 164 cm
eie.Relevante Cosa
rn PRE, 165 cm
ee. Doncella Tibio
 rnvkko PRE, 159 cm
eei. Vencedor
vkko PRE, 164 cm
eee. Duquesa
rnkm PRE, 161 cm

Sukuselvitys

i. Duc Obscur on tallin kruununjalokivi: yönmusta 178 cm korkea jättiori on ansaitustikin oikea omistajansa silmäterä, sillä PKK-näyttelyistä se on kerännyt kaikki mahdolliset aikuisajan sertit, se on kantakirjattu ja palkittu VHRY:n Journeyman Steed-palkinnolla, jääden vain pisteen päähän Maestro Steedin kultaplakaatista. Duke on hyvätapainen ja koulutettu ns. tappiin asti eli caprioleen saakka.
ii. Duc Noir on Duken tapaan 178 cm korkea pikimusta spanish norman-ori, jonka ainoa ero poikaansa on Duken lyhyet sukat ja ristimäinen tähti - Duc Noirilla ei ole merkkejä lainkaan. Ori on rohkea ja rehti haute ecole-tason ratsu, joka on kiertänyt pitkin Eurooppaa esiintymässä. Jälkeläisiä sillä on vain muutamia, mutta kaikki isänsä tasoisia kouluratsuja.
ie. Rosella ei jätä ketään kylmäksi: tämä 170 cm korkea ruunikonkimo spanish norman-tamma tiedetään tammamaisen kipakasta ja tulenpalavaisesta luonteestaan. Ilkeä se ei ole, mutta persoonana Rosella on suuri eikä se antanut esimerkiksi aivan kenen tahansa koskea itseensä. Koulutustasoltaan upea harmaaharja on vaativa A, ja vaikkei kapasiteetti moderneilla kentillä riittänyt pidemmälle niin kotioloissa myös korkean tason tehtävät passageen saakka sujuivat. Kaikki Rosellan varsat ovat emänsä tapaan kouluratsuja.
e. Galaxia IV oli yksi Zenin kantatammoista: kaunis ruunivoikonkimo hamppuharja tuli tunnetuksi jämptistä mutta pohjimmiltaan kovin lempeästä luonteesta. Säkäkorkeutta Gaialla oli 164 cm, mutta vanhoina päivinään se toimi silti myös omistajansa Vitaliyan pienten sukulaislasten harjoitusratsuna vaikkei mikään poni ollutkaan. Näyttely- ja laatuarvostelumenestystäkin kerryttänyt tamma ehti jättämään Duc Universin lisäksi neljä varsaa, ennen kuin 24 vuotiaana nukkui lopetuksen kautta pois pahan lordoosin riuduttamana.
ei. Universo on suurikokoinen ja komea kouluhevonen espanjalaisella, tulisella tempperamentilla varustettuna. Papurikkokuvioinen kimo onkin ollut varsin hyvä periyttämään mahtipontisten liikkeidensä lisäksi myöskin luonnettaan. Universo on kisannut vaativa A-luokissa, mutta kotiharjoituksissa siltä on sujunut jo Intermediatenkin liikkeet.
ee. Doncella Tibio on väriltään syvä ja kaunis ruunivoikko, rakenteeltaankin se kiinnittää huomiota syvien ja kaarevien linjojensa ansiosta: kyömy pää vain lisää tamman aristokraattisuutta. Doncella ei ole kisannut pikkukisoja suuremmissa tapahtumissa, mutta harrasteratsun ominaisuudet sillä on kohdallaan varsinkin hyvän luonteen ansiosta.

Jälkeläiset

Uno ottaa vastaan suvultaan 1-polvisia spanish norman-jalostukseen soveltuvia tammoja (PRE, PSL, PERCH).

Periyttää jykevää rakennetta ja suurta kokoa.

Syntyi Skp. Nimi Emä Omistaja Meriitit
01.08.21 Andradite Amethyst Delm Ivan Vetrov, VRL-09386
29.08.20 Duc Rubis Narcisse Zen FF

Näyttelytulokset

30.03.18, Seppele, muut lämminveriorit, tuom. Anne: HY, EM [4]
17.12.17, Jinnilä, EM-jahti muusta kuvasta, tuom. Anne: EM [3]
05.08.17, Newerra, Muu kuva: varsat, tuom. Tuulia: EM, KP (LKV) [2]
15.05.17, Seppele, Muu kuva: vapaa kuva, tuom. Loci: KM 30.01.17, PKK, Muu kuva: pääkuva, tuom. Anne: KP, EM (LKV) [1]

[4] EM: upeus.
[3] EM: upeus.
[2]EM: värimaailma. Upea, yksityiskohtainen piirros komeasta orivarsasta. Rakastuin taustan väreihin ja syksyisiin lehtiin, ja kauniisti kimmeltävä ja ääriviivoiksi piirtyvä valo luo ihanaa tunnelmaa.
[1] (EM: Söpöys) "Varma tekniikka ja hahmotus. Varsa on todella söpö ja valon kanssa leikitty mielenkiintoisesti."

Kantakirjaus III-palkinnolla

17 + 13,5 + 14,5 = 59,3%
- Ponimainen, selkeä orileima ja miellyttävällä tekniikalla toteutettu väri, joskin ruohotahraisen näköisenä esitetty. Ej notkuvat, jalkojen luusto heiveröistä. Eriparinen etu- ja takaosa, hyvin matalalle kiinnittynyt häntä.

Pikakuulumisia

Varsinaiset tarinalliset tekstit voit lukea päiväkirjasta

26.06.2020 | Tunti kokoamisasteista, rats. Ilona

Tämä kaksikko sai verrytellä jokseenkin rauhassa, sillä aihetta oltiin läpikäyty jo paljon yksityisopetuksessa. Tarvetta varsinaiselle briiffaukselle ei siis ollut, vaikkakin Iivari tenttasi vaadittuja polvikulmien astelukuja — mikä oli keskivertoratsun avoin muoto, entä kuinka pieneksi kulma pienimmillään pystyi kutistumaan? Entä kinnerkulma?

Uno oli innokas, mutta kevääseen nähden herran meno oli jo hieman päässyt laantumaan. Suurimmaksi haasteeksi osoittautuikin painopisteen siirtely. Uno reagoi nopeasti jokaisella akselilla tapahtuneisiin muutoksiin, mikä aiheutti sekä äkkipysähdyksiä, spurtteja kuin sivuaskeleitakin. Tahattomasti kaksikko esitteli korkeampia liikkeitä kuin tarvis: horjahdus taakse ja refleksinomainen käden nosto kohotti etuosaa irti maasta levadeen, josta äkkinäinen tasapainon korjaus edemmäs sai Unon jatkamaan mezairiin.
"Liikaa, liikaa! Matalampi muoto, koita uudestaan."

Pitkälle koulutetun hevosen kanssa voisi luulla tehtävien olevan helppoa kuin leivänteko, mutta toisin oli totuus. Oma istunta oli hiottava pilkuntarkaksi ja säntilliseksi, jokainen pienikin ele harkituksi, jotta liikkeet pysyisivät vaaditulla tasolla. Unon ratsastaminen on kuin hyvin kevyellä kiikkulaudalla tasapainottelua, ja ironisesti se oli ryhmästä kenties vaikein saada esittämään harmonista koottua laukkaa, ravista ja käynnistä puhumattakaan. Hiemankaan liian vahvat avut saivat ylityöskentelevän orin tarjoamaan kaikkea koulukäynnistä piaffeen ja siitä terre á terreen.


Unon kanssa työskentely kesti pisimpään. Iivari vaati nähdä siistit siirtymät sarjassa keskikäynti - koottu ravi - koottu laukka - koulukäynti - koulupysähdys, jankaten samaa tehtävää niin kauan että koko setti saatiin ilman yhtään ainutta ylilyöntiä. Kokoamisen kanssa tällä parilla ei ole todellakaan mitään ongelmaa, mutta asteen säätelyssä oli vielä hiomista.
Itsenäisiksi harjoitteiksi parille kehiteltiin siirtymäsarjoja askellajin sisällä. Unon tapauksessa se oli helpoin laukassa.
"Leikittele kokoamisella lyhyitä pätkiä kerrallaan, harjoita omaa kehoa etsimään paikkansa jokaisessa kokoamisasteessa erikseen. Hae pieniä muutoksia. Unon kohdalla ratsastustaidosta kertoo enemmän siirtyminen harjoituslaukasta koottuun laukkaan kuin koulukäynnistä passageen."

25.2.2019, Kaksi varasta ja hevonen
Seikkailijat: Roxana ja veljensä Yren
Ei siinä voinut kun suu loksahtanut auki, kun Yrenin kanssa saavuimme Zenin linnanpihalle. Linnalle oli aina yhtä ihana tulla käymään, kun kaikki oli niin kaunista. Smaragdin väriset nummet olivat vielä lumen peitossa, valkeat tiet sulautuvat kimmeltävän jään alle ja ympäristö oli hyvin rauhallinen. Ihastelimme alkupäädyssä hetken aikaa, mutta linna ei antanut rauhallisuuden kauaa olla. Lukuisat tallilaiset ja tutut henkilöt vaelsivat pihan poikki hevosineen. “Mikä on meidän tehtävä”, Yren kyseli ja heilautin violetti ponnaria hämmentyneenä. “Odotamme Iivaria”, Hymyilin sitten maskin alta.

Muutaman vartin odottelin jälkeen menimme rohkeasti talliin. Uskoin, että olimme veljen kanssa tuttu ilmestys. Itse kuningas jäi kotimaille hoitamaan kuninkaan velvollisuuksia ja kutsusta huolimatta lähetti meidät käymään Zenin linnassa. Ystävistä tuli pitää huolta, ajattelin ja Yren eksyi ihastelemaan hevosia. “Pidän tuosta”, Mies vastasi kuin salama rakastuneena vitivalkoisen hevosen karsinan luona. Hesato, luki karsinassa kultaisella tekstillä. “Onpa komea”, Hymyilin kauempaa rauhallisen oloisena. Tiesin tasan tarkkaa mitä tehdä tänään, kunhan tykkäsin härnätä ja antaa Yrenin tutustua ympäristöön. Tuntemattoman lähestyessä toinen muuttui kireäksi ja ujoksi. Naurahdin ja viitoin toista seuraamaan. “T

ässä on meidän tehtävä”, Kurkotin karsinaan, jossa valkea ori makasi. “Ahaa”, Yren katsoi alas ja virnuili. Olin pikkuveljeä monta päätä lyhyempi ja asiaa ei auttanut, että tallia ei oltu mitoitettu kääpiökansalle. Huvittuneena menin karsinaan ja ori nousi ylös tervehtimään. Siinä nosteli päätään näyttääkseen parhaat puolensa. “Olenkin seurannut sinua turnajaisissa”, Hymyilin silittäen hevosen kaulaa. Omatoimisesti Yren lähti etsimään hevosen tavaroita tallityttöjen opastuksella. Pudistin päätäni jatkaen hevosen hellimistä. Selkeästi nautti huomionkeskipisteenä olemisesta.

Pian olinkin jo kimon hevosen selässä Yrenin avustuksella. Yren päätyi aluksi seuraamaan sivusta, kun ratsastin kevyesti Iivarin hevosta. Ase roikkui vyöllä omassa tupessaan ja jousi oli rennosti selässä. Voisi kokeilla jotain ampua, kun maalitauluja pihalta löytyi. Annoin hevosen kävellä vapaiden ohjien kanssa omalla vauhdillaan. Mukauduin hevosen liikkeisiin ja samalla koitin tutustua Unoon. Siinä pääsin huomaamaan, että Unon keskittyminen karkasi äkkiä ja ori keskittyi aivan muuhun juttuihin. Ohjien ottamista yhteen käteen kevyelle ohjastuntumalle, lähdin tekemään yksinkertaisia juttuja painoapujen kanssa. Pidettyä asiat yksinkertaisina Uno oli oikein pehmeä ja kuuliainen, mutta välillä sai liioitella apujen kanssa. Ihan kuin olisin ollut turhan kevyt orin selkään. Jalat roikkuivat rentoina puolessa välissä mahaa, joten ei ihme.

Lämmittelyn jälkeen nappasin jousen käteen ja annoin laukan rullata pehmeästi eteenpäin. Uno höristeli korvia ja keskityin ampumiseen. Piu, ensimmäinen nuoli lensi keskelle taulua ja toinen heti perään. Taputin hevosta, kun jaksoi olla hienosti vauhdissa ja vielä suhteellisen kootussa muodossa ettei aivan pää viidentenä jalkana mennyt. Nyt ei kilpailtu, vaan keskityttiin selässä olemiseen. Yren seurasi lumoutuneena vieressä ja sanoi jättävänsä tämän päivän treenin välistä. Vielä viimeiset nuolet ja sitten laitoin jousen pois. Osumat olisi voineet olla paremmat, mutta kelpasivat hyvin. Ratsastin vielä Unon loppuun saakka ennen käyntiin siirtymistä.

Valkea ori käveli pärskien eteenpäin ja kevät aurinko lämmitteli selkää. Kaarruin eteenpäin halaamaan hevosta ja Uno ravisteli korvia, että mitä ihmettä tuo nainen tekee.
“S-sehän taisi mennä hyvin?”, Yren kysyi meidän ohi mentäessä. “Oikein hieno ja miellyttävä. No ihmekös, kun täällä kasvanut”, Pyöräytin silmiäni ja käänsin katseen takaisin isoihin nummiin, joissa hevoset oleskelivat tyytyväisesti.

03.02.2019 » Lue koko teksti "Aiotko iskeä minua miekalla? Taas."
Ensimmäisenä tippui Amelie Iivarin iskiessä strutsinsulkiin teroittamattomalla treenimiekalla. Tyttö jäi seuraamaan sivusta tallin "kuningasparin" mittelöä: kumpikaan ei takuuvarmasti tahtonut hävitä, varsinkaan toisilleen! Hevoset olivat paritanssin pyörteessä: kun toinen lähestyi avotaivutuksella, väisti toinen sulkutaivutuksella kunnes sai sopivan välin päästä itse niskan päälle. Suoraa askelta ei paljoa näkynyt: Esmeralda ja Uno taipuivat ja pyörähtelivät taivutuksista ja pirueteista toisiin samalla kun selässä raskaissa haarniskoissaan Vitaliya ja Iivari koittivat parhaansa mukaan päästä yllättämään toisen tiputtaakseen kypäräkoristeen. Se oli helpommin sanottu kuin tehty. Iberialaishevoset liikkuivat kuin raivoisat käärmeet ja oli jo tarpeeksi vaikea pysyä kilpakumppanin perässä, saati sitten osua kohteeseensa. Kumpaisellakin oli silmikko ylhäällä, mutta goottilaisesta haarniskakypärästä näkökenttä oli siitäkin huolimatta varsin onneton vision rajoittuessa niin ettei edes oman ratsun korvia näkynyt. Kaiken huipuksi kumpikin alkoi olemaan jo väsynyt, käynnissä oli jo kolmas erä ja haarniska painoi kuin synti.

"Ahah!" Vitaliya naurahti voitonriemuisesti nähdessään kuinka hänen rasituksesta tärisevä miekankärkensä lennätti valkoisen sulkanipun maahan. Jo toinen voitto team Dzelzainille! Iivari sadatteli häviötään ja viittoi reunalla päivystäneen Fricin luokseen.
"Ota tämä kypärä pois, tukehdun kohta". Fric teki työtä käskettyä ja otti yli kymmenkiloisen rautakypärän vastaan isännän nostaessa sen viimeisillä voimillaan harteiltaan ja tiputtaen mötikän alla odottaville käsille. Poika kiikutti kypärän kiltisti maneesin reunalla odottavalle pöydälle, palaten sitten auttamaan myös kahta muuta taistelijaa riisumaan kypäränsä ja keräämään tippuneet sulat.
Kolmikko asteli rauhallista käyntiä ympäri maneesia odottaessaan puuskuttavien hevosten hieman tasaantuvan. Ratsastajien kasvot olivat punakat ja hiestä läpimärät, hiukset roikkuivat sotkuisina ja huonokuntoisina hikeä nekin tippuen. Proosa sokeroi ritariaikoja paljon, sillä rauta-asussa hikikeitossa kiehumisessa ei ollut kamalasti romantiikkaa. Vitaliya ei ollut pessyt meikkejään ennen treeniä, ja nyt hän siristeli kajaalin kirvellessä silmiä naama sen näköisenä kuin sitä oltaisiin ammuttu Homer Simpsonin kuuluisalla meikkipyssyllä.

Varoittamatta kaksiosaiset päätyovet aukesivat päästäen kylmää pakkasilmaa sisälle.

5.1.2018 Joustausvalmennus Dragon Age Estatessa
Iivari saa aina hymyn kasvoilla ja kunnia, että mies pääsee mukaan valmennuksiimme. Tällä kertaa mies saapui uuden hevosen kanssa. Uunoksi esittäynyt kimo spanish norman ori oli harvinaisen charmikas. Ulkonäkö hurmasi kerta heitolla ja nuoresta hevosesta huomasi, että historiallinen ratsastus on hänen juttunsa. Aluksi nuorukainen liikkui epäilevästi haarniskoiden lisäpainon takia, mutta ritari ratsasti päättäväisesti hevostaan eteenpäin. Peitseen hevonen ei jaksanut edes reagoida. Ritarilla oli istunta ja peitsen käyttö hallussa, että menoa oli ihana seurata. Joustausessa hevonen vähän epäili, että mihin sitä oltinkaan ryhdytty. Kohti ryntäävät hevoset taisivat hämmentää aluksi. Ori peruutti raivokkaasti pois kujalta ja huitoi ilmaa kertoen, että vastustajan ei kannattaisi tulla lähelle. Iivari ei antanut periksi ja kerran piti ottaa kaveri apuun, että saataisiin ratsu laukkaamaan kujasta pari kertaa läpi. Sen jälkeen uskaltautui ratsu tulla kujalle ja lopputunnista ei epäröinyt kertaakaan. Selkeästi tykkäsi työstään!

Lilymooren Samhain-maasto 31.10.2017
Päähänpisto. Sellainen oli Amelien ja Iivarin retki Lilymooren Samhain-maastoon, joka ensinnäkin poikkesi paljon sovitusta ajoreitistä, ja toisekseen, ei ollut kiireisellä aikataululla muutenkaan järkevä. Tuskin tarvitsee edes mainita että idea osallistumisesta lähti Amelien päästä, ja kun hän tarpeeksi sinnikkäästi ja pelottomasti jaksoi perustella kuinka hyvää treeniä maastoretki olisi nuorelle Unolle, taipui muiden matkalaisten ihmeeksi Iivari hänen tahtoonsa. Koko rekkalastillinen uusia ja vanhoja hevosia hoitotiimeineen kääntyi siis kohti Skotlantia muutaman tunnin varoitusajalla. Kerranhan sitä vain eletään, eikös? Manchesteriin ehtisi vähän myöhemminkin.

Katsellessaan klo 19:30 pimeää nummimaisemaa Iivari ei voinut kieltää, etteikö Amelie olisi ollut oikeassa Unon suhteen. Jos hän tahtoi nuorikostaan kovaksikeitetyn, teräshermoisen sotaratsun, oli tämä paikka omiaan orin testaamiseen. Kylmä tuuli pörrötti jouhia ja sai takkien liepeet lepattamaan, tummat pilvet kirmasivat tähtitaivaan editse. Sää oli kerrassaan eriskummallinen: välillä kylmää vettä piskoi taivaalta niin että jokainen oli varmasti vähintään kerran katunut jättäneensä majapaikan lämpimän tuvan, kunnes pilviverho ajoittain repesi ja paljasti tuikkivat syksyn tähdet. Välillä kuunvalo sirosi aavemaisesti repaleisten pilvien takaa, valaisten lohduttoman karua maisemaa ja siinä tarpovia ratsukoita. Aiemmin puhutut samhainin tarinat pyörivät mielissä, ja vaikka Unon satulassa istuva Amelie ei ikimaailmassa antaisikaan Iivarille sitä iloa että myöntäisi, niin oikeasti häntä hieman karmi. Olisipa tyttö vain tiennyt, että jäänkylmän pokerinaamansa takana hänen pomonsa kärsi aivan samoista tuntemuksista… Ilmassa väreili oudon latautunut tunnelma.

Sekunnilleen samaan aikaan Iivari kuuli ratsunsa Duken kanssa kaukaisen kuminan. Mies tunsi mustan orin jännittyvän, kuten myös hänen edellään ratsastaneen Amelienkin ratsun. Muutkin hevoset alkoivat liikehtimään levottomasti kumun yltyessä. Olivatko ne… kavioniskuja? Ihmiset katselivat ympärilleen häkeltyneinä, koittaen saada ympäröivässä mustuudessa selvää äänen lähteestä.

Sitten pilvet raottivat verhojaan kuunvalolle, joka paljasti maastoryhmälle absurdeimman näyn vähään aikaan. Heitä kohti jylisti suurin määrä shetlanninponeja mitä Iivari oli eläessään nähnyt! Ratsuja vauhkoontui kuka mihinkin suuntaan ponimassojen vyöryessä ryhmän sekaan, ja oli — näin — lähellä, etteikö Uno olisi liittynyt seuraan. Kriittinen paniikkipiste oli jo lähellä, mutta kuin taiottuna ori tuntui saavan aivonsa takaisin. Kaiken sen kaaoksen keskellä Iivari ehti haukansilmillään vahtimaan kasvattiylpeyttään, ja ylpeys sen kuin kasvoi hänen todetessa ettei ori steppaamisen ja silmien pyörittämisen lisäksi aikonut tehdä muuta. Pieniä karvaisia poneja kirmasi täydessä ryhmäpaniikissa oikealta ja vasemmalta, mutta spanish norman-pari veti vain jalkoja alleen ja korkeintaan muutamalla pikkupompulla maustettuna korisivat ihmeellisyyttään. Orit olivat huomattavasti tyyneempiä kuin satuloissaan istuvat ihmiset, joista kumpainenkin tuntui jäätyneen tuijottamaan mustalle nummelle silmät lautasen kokoisina.

Kukaan ei ollut ehtinyt vielä ajattelemaankaan, mikä oli saanut ponit niin vauhkoontumaan että pakenisivat kotipiiristään yön selkään yhtenä suurena, törmäilevänä massana. Iivari saattoi nyt tietää, miksi. Hetken aikaa hän oli näkevinään nummella tumman, tukevan hahmon piirtyvän yöpilviä vasten. Jokin varjossa esti kutsumasta sitä ihmishahmoksi: se oli epäluonnollisen suuri, epämuotoinen. Ja näkikö Iivari väärin vai hehkuivatko sen kasvoissa aavistus vihreää? Duke kavahti hivenen, ja siinä hetkessä kun mies korjasi painopistettään, oli kummallinen silhuetti kadonnut nummen päältä. Levoton, kupliva pelko jäi silti vatsanpohjaan.

Seuraavana aamuna kaikki tapahtunut tuntui jo etäiseltä, eikä eriskummallista tilannetta voinut enää harmaassa aamuvalossa ajatella miltään kantilta pelottavalta. Kauhistuneet ponitkin oltiin löydetty ja palautettu. Iivaria enemmänkin jo huvitti koko selkkaus, eikä vähiten hänelle epätyypillisen lujaa laukanneen mielikuvituksen tuotos.

Hymy hyytyi Amelien istuessa aamiaisella viereen, kysyen roikkuvien silmäpussiensa alta kuiskatun, pelokkaan kysymyksen. "Mikäköhän se otus nummella oli?" Joko he olivat vaipumassa ryhmähallusinaatioiden maailmaan, tai sitten ponien paniikille oli oikea, hyvä syy…

Syystä tai toisesta Zenin edustus ei jäänyt enää päiväiselle nummiretkelle.


22.10.2017, tent pegging-valmennus Hemsburyssä, valm. J.

Duc Univers oli ehdottomasti niitä hevosia, joita katsellessa silmä lepää - se näytti hypänneen ulos suoraan jostakin Rubensin maalauksesta, ja kevyitä, pyöreitä barokkihevosia näki Hemsburyssa aika harvoin. Tent Pegging oli lajina selvästi hieman tuntemattomampi, mutta kyllä koulutreenin ja ratsastajan osaamisen muista historiallisista lajeista näki heti kättelyssä.
Uno ylitti kavaletit ihan nätisti, vaikka spanish norman-risteytys ei olekaan esteratojen tutuin näky. Se näytti toisinaan vähän kireältä, mutta oli niinkin nuoreksi ratsuksi todella hyvätapainen uudessa seurassa ja paikassa. Kaalinpäiden halkomista ja heittelyä se ei hätkähtänyt myöskään, ja Iivari pääsi sen kanssa melko nopeasti suorittamaan tehtäviä laukassakin. Vähän Uno tuntui karsastavan sitä, että selästä äkkiä kumarruttiin alas teltantappeja kurkottelemaan. Se tuntui toisinaan sekoittavan touhun rajuihin painoapuihin ja liirasikin sitten täysin vääriin suuntiin.

Jatkoa ajatellen ori tarvitsee selvästi ihan vain lisää kokemusta ja kärsivällisyyttä. Se pysyi kuitenkin hienosti käsissä ja näytti saavan aika nopeasti jutun juonesta kiinni. Ehkä ensi kerralla voidaan vähän korottaa esteitä ja lisätä revolverikohteet mukaan rataan, jos nyt ainakin kokeilumielessä. Hemsburyyn Zenin väki on ehdottomasti tervetullutta jatkossakin!

26.08.2017

Nyt kun Uno on aloittanut opintaipaleensa ratsujen ihmeelliseen maailmaan, on pienestä kovakallo-orista sukeutunutkin rohkea ja varma hevosenalku. Unoa ei hätkäytä uudetkaan asiat, selkäänsä se antoi nousta ilman sivuaskeltakaan ja taluttajasta pystyttiin luopumaan jo muutaman kerran jälkeen. Tästä on tulossa vanhempiensa veroinen sotaratsu!

15.11.2016

Tänään Uno kulki ensimmäistä kertaa talutettuna tarhaan ilman yhtään ainutta rimpuilukohtausta. Alkuun naru oli kierrettynä pyllyn takaa, mutta loppumatkan pikkumies käveli jo narun päässä kuin aikuisen orhin kuuluukin — eikä harkinnutkaan häviävänsä mihinkään mamman perästä! Irti päästettäessäkin Uno kaikkien odotuksien vastaisesti seisoi nätisti paikoillaan, eikä pukittanut päin saatuaan luvan lähteä. Wow, toivoa on siis yhä kasvattaa tästä ihan viisas aikuinen hevonen...

"Uno"


  • spanish norman, ori
  • 174 cm korkea, väriltään ruunikonkimo (EE/AA/Gg)
  • Syntynyt 10.11.16, nyt M Layouts / raitatossu.net/mayflower-vuotias
  • Kasv. Zen
  • Zenin omistuksessa (VRL-01436)
  • PKK2148
  • destrier, haute ecole ()
  • Groomina Aada-Ilona Lavi
    Ilonan turnajaisratsu


    PKK-V myönnetty 28.08.2020

    PP-MVA myönnetty 01.04.2019

    Kantakirjattu III-palkinnolla

    Maestro Steed pistein 40 + 12 + 34 + 3 = 89 p.



    Kuvagalleria

    #ducunivers


    Uusin rakennekuva, 8-v.

    © Ilona. Ja ei juu, salaratsastusta parhaimmillaan.

    Unon lisätty ravi treenissä, vielä jää takaosa pahasti jälkeen.

    Fatal sai kyytiä.

    Melée-treenissä.

    Uno jouluna 2018.

    Poneja! Poneja!

    Unon rakenne 3,5 -v.

    Uno 3-v.

    Uno, kaikista orheista rohkein ja korskein. Ainakin vielä joskus!

    VHRY

    Sijoituksia 40 kpl, joista voittoja 22 kpl
    CUP: 34 p. ( 9 sijaa)
    sijojen voittoprosentti on 55%

    31.12.20, Zen, skill at arms noviisi, 1/4 (CUP)
    28.11.20, Zen, alta escuela III, 1/3
    28.11.20, Zen, alta escuela II, 1/3
    21.06.20, Zen, Skill at arms noviisi, 1/2
    16.05.20, Zen, alta escuela I, 3/15
    02.05.20, Zen, alta escuela I, 3/7
    18.04.20, Zen, alta escuela, 1/6
    13.04.20, Dragon Age Estate, joustaus, 1/18
    01.03.20, Närhimäki, skill at arms war, 3/13
    01.03.20, Närhimäki, skill at arms hunting II, 2/19
    16.02.20, Zen, alta escuela, 1/9
    16.02.20, Zen, joustaus, 1/10
    02.02.20, Zen, joustaus, 6/15
    25.01.20, Zen, alta escuela I, 1/5
    20.01.20, Dragon Age Estate, alta escuela, 2/7
    31.12.19, Dragon Age Estate, skill at arms war, 2/10 (8p.)
    30.11.19, Dragon Age Estate, skill at arms war, 1/14 (CUP, 10p.)
    30.11.19, Dragon Age Estate, skill at arms hunting II, 4/16 (CUP, 4p.)
    30.11.19, Dragon Age Estate, skill at arms hunting I, 4/14 (CUP, 4p.)
    17.08.19, Zen, alta escuela, 1/4
    17.08.19, Zen, skill at arms war, 1/4
    01.03.19, Varjolinna, alta escuela, 1/8 (VARJO-CUP, 10p.)
    23.02.19, Zen, joustaus, 1/12
    28.02.19, Dragon Age Estate, haute ecole, 1/11 (CUP, 10p.) 10.03.19, Dragon Age Estate, joustaus, 3/12
    10.03.19, Dragon Age Estate, peitsi, hirttopuu, 3/15
    10.03.19, Dragon Age Estate, ratsujousi, taulut, 1/14
    01.03.19, Varjolinna, r-jousiammunta, hunt track, 1/16 (VARJO-CUP, 10p.)
    01.03.19, Varjolinna, r-jousiammunta, unkarilainen rata, 2/16 (VARJO-CUP, 8p.)
    01.03.19, Varjolinna, joustaus, 2/12 (VARJO-CUP, 8p.)
    28.02.19, Dragon Age Estate, ratsastusjousiammunta, hunt track, 1/14 (CUP, 10p.)
    28.02.19, Dragon Age Estate, ratsastusjousiammunta, unk. rata, 4/14 (CUP, 4p.)
    23.02.19, Zen, alta escuela, 1/5
    23.02.19, Zen, skill at arms war, 4/12
    26.01.19, Varjolinna, skill at arms, war, 2/9
    19.11.18, Dragon Age Estate, skill at arms, hunting I, 3/10
    29.07.18, Zen, skill at arms: tarkkuus, 1/6
    04.03.18, Zen, joustaus, 1/2
    04.03.18, Zen, lady-luokka, 1/3
    31.12.17, Kuninkaantammen, skill at arms, tarkkuus, 2/9

    KRJ

    Sijoituksia 21 kpl, joista voittoja 4 kpl

    26.01.20, Team J&K, va B, 4/38
    12.01.20, Rubinedal, va A, 3/18
    10.01.20, Rubinedal, va A, 3/18
    19.05.18, Claridge Stud, he A, 3/30
    18.05.18, Huvitus,he A, 4/30
    17.05.18, Huvitus,he A, 1/30
    15.05.18, Huvitus,he A, 1/30
    12.05.18, Claridge Stud, he A, 5/30
    12.05.18, Claridge Stud, he B, 1/30
    10.04.18, Vuorna, he B, 3/30
    09.04.18, Vuorna, he B, 3/30
    08.04.18, Vuorna, he B, 2/30
    04.04.18, Vuorna, he B, 2/30
    15.10.17, Turmeltaja, he C, 2/30
    14.10.17, Turmeltaja, he C, 3/30
    14.10.17, Turmeltaja, he C, 1/30
    13.10.17, Vuorna, he C, 3/30
    13.10.17, Turmeltaja, he C, 5/30
    13.10.17, Turmeltaja, he C, 5/30
    11.10.17, Turmeltaja, he C, 2/30
    10.10.17, Vuorna, he C, 2/30
    09.10.17, Vuorna, he C, 3/30

    Palkintoja

    Sivusto toimii parhaiten tietokoneella tai tabletilla selaten.

    Eksyksissä? Ehkä sivukartasta on apua.

    Tämä on virtuaalitalli / This is a sim-game stable.
    Tämä on virtuaalihevonen / This is a sim-game horse.