Antheia d'Topo

VIP MVA Fn, KTK-II

Helppoa ja mukavaa, kunnes BÖÖ

Theia on pohjimmiltaan hyvin leppoisa ja rauhallinen tamma, mutta se stressaantuu todella helposti ja kierrokset nousevat nopeasti. Kun kaikki on hyvin, kimo nuokkuu alahuuli pitkänä, kunnes parvella tuolin jalat rahisevat ja pommi on viritetty...

Ratsuna Theia ei siis ole huonohermoisille sopivin kaveri. Muuten se kävisi vaikka alkeisratsusta, mutta pakorefleksi on pinnasssa ja pieninkin jännittävä asia saa hopeaharjan hulmahtamaan väistöliikkeen muodossa. Rauhallinen ratsastaja saa Theian jatkamaan tehtäväänsä pienten puhinoiden ja tuijotteluiden jälkeen, siinä missä aremman kanssa tamma ryhtyy pelkäämään yhdessä ja siinäpä sitten kiidetään ympäri areenaa. Sopii kysyä, kenellä on riittänyt hermot kisata koulua tämän kanssa?!

Maastoon ei Theian kanssa viitsi kukaan lähteä, sillä oli seuraa tai ei, on alla jatkuvasti virittäytynyt ohjus valmiina sinkoamaan heti ensimmäisestäkin rasahduksesta kuuhun, eikä takaisin. Onnellisimmillaan Theia tuntuu olevan toistaessaan tuttuja rutiineja tutun ihmisen kanssa. Kun ohjaaja antaa hevoselle tarkat raamit missä pysyä ja pitää omat energiat matalina, on Theia oikein mukava ja kuuliainen, melkein välillä jopa aavistuksen hidaskin. Kenties ajan kuluessa itsevarmuus lisääntyisi ja leppoisaa puolta saisi kaivettua esiin muulloinkin kuin tähtien asentojen ollessa oikeat?

Hoidokkina Theia on huomattavasti helpompi. Se sietää jopa hieman härdelliä ympärillään, kunhan käsittelijä on tuttu ja varmaotteinen. Äkilliset äänet ja vilahdukset ääreisnäössä säikäyttävät, mutta tilanteen rauhoittuesa myös Theia palautuu rentoon moodiinsa.

Hassua kyllä, kengittäjän, lääkärin tai hierojan olemassaolo ei Theiaa häiritse. Se on maailman helpoin kengittää, kun taas hieroja saa pohtia mistä tamma nyt onkaan arkana kun se ei mene sykkyrään jokaisesta kipeän lihaksen tökkäisystä. Siinä kun jutustelee näiden ammattilaisten kanssa ja kertoo miten maneesissa tuli lenneltyä laidalta toiselle lumien pudotessa rymisten kuparikatolta, saa vastauksena vain silmien pyöräyttelyä. "Eihän tämä tamma ole yhtään säikky, katso nyt kuinka se torkkuu".

Sukutaulu selvityksineen

Sukuselvitys

i. Triste XXIV on orilinjansa uusimpia jäseniä. Mustankimo puhdasverinen psl on vain 159 cm korkea, paljon sukunsa muita oreja pienempi siis, mutta rakenteeltaan kompakti ja luonteeltaan mainio. Onhan sillä orimaiset möyhötyksensä, mutta omistajansa — ja kasvattajansa — Diego Pinton kanssa Triste on kerännyt useita meriittejä niin koulu- kuin working equitation-radoiltakin, puhumattakaan II-palkinnon kantakirjauksesta. Triste on jättänyt lukemattomia jälkeläisiä, joista suurin osa on ollut tammoja: vain neljä oria on jatkamassa linjaa, ja niistäkin yksi on luultavasti kasvattajan suruksi ruunattu. Älkää hyvät ihmiset ruunailko hyviä oreja! Tristellä (kaikilla niistä) on vielä paljon annettavaa maailmalle!

ii. Triste XXIII on nyt jo harmaahapsinen, 162 cm korkea pikimusta orinkomistus, joka nuorina päivinää kisasi kouluratsastuksessa aina PSG-tasolla saakka. Tämä Triste on tuliluontoinen ja eläväinen, mutta onneksi myös pohjimmiltaan hyvin miellyttämishaluinen. Se vain tietää sen minkä kaikki muutkin, nimittäin oman upeutensa... Kisapaikoille ori saapui aina vähän karmit kaulassa, eikä se vielä 25-vuoden iässäkään ole siitä paljoa tasaantunut. Iästä huolimatta nyt jo eläköityneellä Mustalla Tristellä (erottuakseen muista sukunsa kaimoista) käy yhä vuosittain tammavieraita, ja joka kevät syntyy vähintään yksi uusi varsa jälkeläislistalle. Tämä kaveri elää täysillä loppuun saakka.

ie. Ave-Jardim, "Ava", on rotuisekseen hyvin keskinkertainen. Se on kantakirjattu nippanappa III-palkinnolla, eikä tamma ole eläessään tehnyt mitään muuta kuin ollut humputteluratsuna ja varsakoneena. Mutta kuinka hienoja varsoja romuluinen, mustankimo Ava onkaan jättänyt! Kasvattaja möi sen "kunhan viet pois"-hinnalla, ja kyllä mahtaa kaduttaa kun perunankukkamaisen tamman varsat lähtevät ainakin tuplasti korkeammalla hinnalla nyt maailmalle. Yksi orivarsoista ostettiin vallan huutokisan päätteeksi Arabiemiraatteihin. Jalostuspotentiaali piiloutuu mitä kummallisimpiin hevosiin... Nyt 24 v Ava on kaikki kahdeksan varsaansa tehnyt, ja viettää leppoisia eläkepäiviä samaisessa onnellisessa kodissa johon se romuluisena vuotiaana ostettiin.

e. Rhodos d'Topo on kasvattajansa Coudelaria Topo da Colinan ensimmäisiä kasvatteja. Ruunivoikonkimo tamma on kantakirjattu II-palkinnolla, ja ratsuna 160 cm korkea säihkysääri on ollut mainio. Luonteeltaan se on hyvin herkkähipiäinen, eikä aivan kaikkien ratsuksi sovikaan, mutta oikeanlaisen ihmisen kanssa potentiaali pääsee esiin. Harmillisesti siei otä le ruohonjuuritason koulukisoja enempää missään esitelty. Theia on Rhodoksen kolmas varsa, ja kuuleman mukaan eniten emänsä näköinen. Kenties myös tapainen...

ei. Hercule XII on kaikessa 166 cm korkeudessaan pysäyttävä ilmestys. Kultakarvainen ruunivoikko on oikea machojen iberikkojen malliesimerkki, ja kyllä kavio nousee ja ihraniska vain hyllyy kun ori pistää parasta tanssiaan! Luonteeltaan sitä kuvataan usein raisuksi, mutta esityksissä pyörivälle show-hevoselle se on luultavasti vain kehu. 18-vuotias Hercule on jättänyt tähän mennessä 27 puhdasveristä jälkeläistä, ja se on ollut haluttu myös risteytysjalostuksessa. Varsinkin orivarsat ovat perineet isänsä energiaa, mutta onko se hyvä vai huono asia, sitä on paha mennä sanomaan.

ee. Do Céu edustaa harvinaisempia, rautiaspohjaisia puhdasverisiä lusitanoja. 162 cm korkea tamma on nyt jo eläköitynyt 26-vuotias mummeli, mutta nuoruudessaan se kisasi kouluratsastuksessa vaativalla tasolla. Aluksi kovin epävarmasta ruusukimosta kuoriutui aikaa myöten rohkea helmenvalkea unelmien ratsu, juuri sellainen josta kaikki Pollux-kerholaiset voivat päiväunissaan haaveilla. Filipe Tavaresin kanssa läpikäyty kisaura päätettiin kolmen kisan voittoputkeen, ja sen jälkeen Do Céu on ollut kotona opettamassa tulevaa kouluratsastajasukupolvea hevosbaletin kiehtovaan maailmaan. Voisi sanoa että tässä tammassa oli Coudelaria Topo da Colinan alku, sillä sen inspiroimana talli lähti panostamaan myös hevosjalostukseen. Varsoja Do Céulla on silti vain neljä kappaletta, eikä enempää tule.

Jälkeläiset

Theia ottaa vastaan evm-sukuisia psl-oreja. Käytössä myös spn-jalostukseen.

Periyttää suurta kokoa ja rotuisekseen matalahkoja liikkeitä.

Näyttelytulokset

Ajankohtaiset näyttelytiedot löytyvät PKK-profiilista.

20.09.21, Hankalan linna, barokkitammat, tuom. Jassu L: KTK-sert
20.09.21, Hankalan Linna, EM-luokka, tuom. Anne: EM ^[2]
22.06.21, Hankalan Linna, barokkitammat, tuom. Aksu, Lissu T: BIS3, KTK-sert
02.06.21, Vinterhus, barokkitammat, tuom. Lissu: LKV KTK-sert, EM ^[1]

^[2] "EM: persoonallisuus (arvostelu ravikuvasta)" ^[1] "EM: upeus"

Kantakirjaus 108. tilaisuudessa

19.5 + 18.5 + 18.5 = 75.3%
- Aavistuksen orimainen: vahva kaula ja pienehkö takaosa. Rotuleima erinomainen. Etuosa hyvinkehittynyt. Jaloissa epäsymmetrisyyttä, oej turvonnut vuohinen. Miellyttävä tekniikka, toimii herkästi toteutetulla kimolla.

Pikakuulumisia

Varsinaiset tarinalliset tekstit voit lukea päiväkirjasta