Hemsbury Manon

VIP MVA Fn, KTK-III

Ferdinand-härkä tammamuodossa

Työhevosveri pilkistelee vahvasti myös Manonin luonteessa. Sitä ei käy haukkuminen laiskaksi, mutta tamma ei turhia hötkyile ja se valitsee mieluummin ali- kuin ylisuoriutumisen. Ylimääräisiä liikkeitä on turha odottaa, mikä tekee Manonista helpon käsiteltävän: se seisoo paikallaan vaikka maailman tappiin asti, eikä ota tuulta purjeisiin vaikka tilanne hieman kuumenisi ja ympärillä muut neli- tai kaksijalkaiset ottaisivat kierroksia. Vielä ei ole löytynyt hetkeä jossa Manon kokisi tarvetta kertoa mielipiteensä: se tasaiseen tapaansa seisoo pestävänä, seuraa kuin koiranpentu taluttajaansa ja matkustaa monen päivän matkoja stressaamatta sen enempää kuin oltaisiin naapuritallille matkalla. Kovahermoisten hevosten malliesimerkki, olkaa hyvä.

Ratsuna Manon on omalla tavallaan haastava. Siinä missä pätevä ja määrätietoinen ratsastaja saa tammasta mukavan tasapainoisen ja kuuliaisen ratsun, osaamattomampien tai muuten vain sisuttomampien ihmisten alla kimo muuttuu dieselmoottoriksi joka kiihtyy nollasta sataan viidessä tunnissa. Kukapa hullu nyt turhaa työtä tekisi? Jos on mahdollista hiihdellä hiekkaa potkien, niin ei sitä nyt turhaan energiaa lähdetä hukkaamaan millään sutsisatsiliikkeillä!

Pahin virhe mitä Manonin kanssa ratsastaessa voi tehdä on jäädä naputtamaan pohkeella. Silloin jättiratsun saa takuuvarmasti juurtumaan paikalleen ja jumittamaan umpimielisenä passiivisena vastarintana huonolle ratsastukselle. Manoniin ei saa virtaa paineistamalla: ei, sitä on houkuteltava liikkumaan mielekkäillä ja vaihtelevilla tehtävillä sekä pehmeällä, rajoittamattomalla ratsastuksella, jossa istunnan tehtävä on pysyä poissa hevosen tieltä ja muiden apujen pysyttävä hiljaa. Kun omiin ja hevosen taitoihin luottaa eikä lähde turhaan ohjin ja pohkein sitä avustamaan, pysyy tempokin yllättävästi reippaana. Manoniin sopii hyvin heitto "Herran haltuun". On vain sokeasti luotettava että homma toimii, jotta se toimii.

Maastossa Manon on omimmillaan. Se kyllä taitaa lihaksineen kouluratsastusliikkeet kuten kunnon ratsun kuuluukin, mutta ulkona tamman ominaisuudet pääsevät loistamaan. Se menee läpi puskasta kuin puskasta, ei säiky yllättäviäkään tilanteita, on varmajalkainen ja viilipyttymäisyydellään rauhoittaa muut hevoset jännyyksien äärellä.

Sukutaulu selvityksineen

Jälkeläiset

Manon ottaa vastaan suvultaan 1-polvisia spn-jalostukseen soveltuvia oreja, ei kuitenkaan perchenhevosia.

Periyttää jykevää perchenhevosen rakennetta.

Näyttelytulokset

14.03.21, Encore, harvinaiset lämminveriset tammat, tuom. Kics: KTK-sert
14.02.21, Hallava, rakenne: hevostammat, tuom. Hallava: EO-sert ^[1]
12.01.21, Kortejärven Ratsutila, muut hevostammat, tuom. Aksu: EO-sert
20.11.20, Le Manoir de Schepper, muut hevostammat (ei pv), tuom. Tuulia: KTK-sert
13.12.20, Seppele, lämminveritammat, tuom. Aksu: EO-sert
01.11.20, Metsätalli, hevostammat, tuom. Aksu: EO-sert

^[1] "Upean värinen tamma, mielenkiintoinen rotu. Saisi olla paremmassa lihaskunnossa. Takajalat heikot. Vej ja vtj vuosihen ja kavion kulma on eri: akseli murtunut ylös. Aavistuksen ehkä pitkäjalkainen."

Pikakuulumisia

Varsinaiset tarinalliset tekstit voit lukea päiväkirjasta