Storyteller's Cup 2. osakilpailu 14.1.2018

» Kisapäivä on 14.01.2018, viimeinen ilmoittautumispäivä 13.01.2017. Kisapaikalla ilmoittautuminen on suoritettava viimeistään puoli tuntia ennen oman luokan alkamista maneesin alaparvella sijaitsevaan kansliaan.
» Kisat pidetään Zenin päämaneesissa, verryttely tapahtuu suurella hiekka-areenalla. Seuraava ratsukko odottaa omaa vuoroaan maneesin ovella edellisen suorituksen aikana, näin kisat sujuvat jouhevasti ilman turhaa odottelua.
»Päätuomarina toimii Icarus Kristiansen

, aputuomarina Vitaliya Dzelzains

.
» Kanttiini löytyy maneesin yhteydessä olevasta kahviosta. Kisoissa on myös oheisohjelmana talutusratsastusta takuuvarmalla Lysa-mummelilla. Kisojen yhteydessä on myös mahdollista tutustua tarkemmin historialliseen kouluratsastukseen, jonka pohjalta tämänkinpäiväiset kisamme ovat kehittyneet.
» Zenin päätallista on mahdollista lainata karsinaa ilmaisiksi max. kolmeksi päiväksi. Omistaja pitää itse huolen karsinan puhtaudesta ja hevosensa ruokinnasta sekä juotosta: tallista löytyy vesipiste, ja pihalta on suora yhteys heinälään sekä lantalaan. Tallin tiloja ja maastoja saa käyttää tänä aikana vapaasti, kunhan siivoaa jälkensä. Kisaajat tiimeineen saavat myös -30% alennuksen yöpyessään linnan bed & breakfast-hotellissa. Ilmoitattehan ajoissa, mikäli tarvitsette karsina- ja/tai majapaikkaa.

» Vastuuhenkilönä toimii Pölhö, epolho[ätt]hotmail.com
» Kaikki luokat ovat tuotosluokkia, joihin voi osallistua joko kirjoituksella tai piirroksella.

Osallistuminen

Osoitteeseen epolho[ätt]hotmail.com
otsikkona "STC-osallistuminen", muodossa

Luokka (rivinvaihto) stc-lisenssi Kisaaja - Hevosen Nimi< b r * > tuotos

Poistathan välilyönnit sekä tähden br-tagista!

Esim.
Luokka 1.< b r * > #123 Kalle Kisaaja - Polle Ponteva< b r * > Lorem ipsum dolor sit amet, tässäpä tämä upea tarina tai kuva tai mikä vain.

Luokat tehtävänantoineen

1. helppo C:1 2000, 1 os.
Linnan vahtimestarina toimii komea hebrideanpässi Abraxas, joka on kisojen ajan tietenkin suljettuna omaan tarhaansa — paitsi että eipä olekaan! Villakerä on päättänyt pistää sarvillaan puuaidan säpäleiksi päästäkseen päsmäröimään kisa-alueelle, eikä juuri sen sopivampaan aikaan kuin sinun ryhtyessäsi verryttelemään. Miten alueella vapaana kirmaava pässi vaikutti verryttelyynne ja sitä kautta suoritukseenne, vai vaikuttiko mitenkään? Entä pistikö Abraxas rähinäksi, vai tyytyikö se tyypilliseen tapaansa vain mulkoilemaan sivusta? Kuinka pässi saatiin lopulta kiinni?
Piirrä ja/tai kirjoita. Tarinallisuus ja tekstin kohdalla luettavuus ovat tärkeinä mittareina tehtävää arvioidessa.

2. helppo B:0 2009, 1 os. TT
Tyylilleen uskollisesti Zenin maneesi on siisti, korkea ja koristeellinen: rokokoo on vahvasti läsnä kattokruunuista kantaviin rakenteisiin asti, eikä marmoria ole säästelty. Millainen on sinun kotitallisi tyyli, vastaako se unelmiasi? Jos ei, niin millainen on unelmatallisi — vimpan päälle moderni, skandinaavisen avara ja paljas, detaljirikas rokokoo-kartano vai jotain aivan muuta? Vastasivatko Zen käsitystäsi loistotiloista, vai aiheuttiko moinen prameilu vain väristyksiä ja inhoa?
Piirrä ja/tai kirjoita. Kuvailun rikkaus ja yksityiskohtaisuus niin miljöön kuin tunteidenkin kohdalla määrittelevät sijoituksen.

3. helppo A:5 2015, 9 os.
Totta kai juuri sinun ratsusi on kaikista hevosista kaunein ja paras: kirjoita perusteleva ylistysteksti kaviollisesta ystävästäsi. Kirjoituksen ei tarvitse liittyä kisapäivään mitenkään, mutta sen saa tahtoessaan tehdä tarinalliseen muotoon mikäli tahtoo. Tarinan lisääminen ei kuitenkaan vaikuta arvosteluun.
Kirjoitustehtävä, jonka voit toteuttaa joko kappaleellisena tekstinä tai runona. Kielen runsaus ja vivahteikas käyttö sekä mielikuvituksellisuus ovat kriteereinä hyvälle kirjoitukselle.

Osallistujat

1. Helppo C
"Harmillisesti luokassa vain yksi tuotos, mutta tällä kertaa laatu korvasi selkeästi määrän! Ihan huikea toteutus, piirros nosti virneen huulille ja sujuva tekstinpätkä pohjusti tilanetta mainiosti."
1. Amelie Savatier - Esmeralda (Starttaa cupista ulkopuolisena)

Abraxasin hoito oli ollut yksi Amelien tehtävistä, joten villakerä ei jaksanut aiheuttaa sydämentykytyksiä kirmatessaan into piukkana verryttelyareenalle. Verenpaineet se kylläkin sai kohotettua ennätysajassa, sillä tämä ei suinkaan ollut ensimmäinen kerta kun Amelie sai mokomaa otusta metsästää karkureissultaan. Niinpä hän tarttui kirjaimellisesti pässiä sarvista ja retuutti rimpuilevaa otusta satulasta käsin niin kauan kunnes Clave saapui juoksujalkaa miljoonia pahoitteluja suuntaan jos toiseenkin jakaen ottamaan lampaan huostaansa. Päivän käsi- ja vatsalihastreeni, done

2. Helppo B
"Vaikka luokassa olikin vain yksi osallistuja, olisi teksti silti päässyt varmasti sijoittuneiden joukkoon. Kuvailu on runsasta ja mielenkiintoista sekä teksti sujuvasti soljuvaa."

1. #004 Matilda Tammilehto - Hawkeye 8,5p.
Jos mä olin erehtynyt kuvittelemaan, että Zen noin niinkuin yleisesti räjäytti mun tajunnan linnoineen ja tiluksineen, se maneesi oli jotain, jota en olisi osannut kuvitella edes villeimmissä unissani. Mulle verryttelyareenana toiminut, aavikon kokoluokkaa lähentelevä hiekka-areena olisi välttänyt kisaympäristöksi enemmän kuin hyvin. Mä en ollut koskaan, en oikeasti koskaan käynyt vastaavanlaisessa paikassa. Haukka tuntui kasvaneen korkeutta montakymmentä senttiä marssiessaan jättimäiseen maneesiin, jonka suojissa mun täytyisi naurettavan pienen hetken päästä kyetä ratsastamaan kouluohjelma. Miten mä olin edes päätynyt koulukilpailuihin Latviaan? Yritin parhaani mukaan pakottaa ajatukset lähestyvään starttiin ja allani ravaavaan Haukkaan, mutta mun katseeni harhaili väkisinkin marmoriin, jonka kiiltävä pinta oli sokaista mut. Kuka pystyi ratsastamaan tällaisissa tiloissa päivittäin? Kenelle tämä oikeasti kuului arkeen? Kittimäki alkoi tuntua vielä pienemmältä kuin olikaan. Me oltiin Haukan kanssa saatu viettää sillä pienehköllä, rauhallisella tallilla mukavat pari kuukautta, mutta Zenin rinnala Kittimäen tilukset olivat enemmän kuin vaatimattomat. Se ei kuitenkaan haitannut mua, koska mun palkoilla ei maksettu hevosen elämistä pramealla luksustallilla. Mutta en mä silti voinut väittää, etten olisi koskaan haaveillut sellaisesta - kukapa nyt olisikaan. Mä olin, kuten varmaan suurin osa suomalaisista hevosihmisistä, tottunut puuhun maneesin rakennusmateriaalina. Vielä kolmikaarisella kiemuraurallakin mä nypräsin ohjia lyhyemmäksi puhtaasti sen vuoksi, että tuomarin pillin vihellys oli havahduttanut mut haavemaailmoistani ja pakottanut aloittamaan ohjelman liian vauhdilla. Haukka oli onneksi skarppina, sen verran uusi ja kiiltävä ympäristö siihenkin vaikutti. Lävistäjällä mun katse hakeutui maneesin vastakkaiseen kulmaan kivuttomasti, mutta katseen irrottaminen koristeellisista kaiverruksista ja katsomon prameista tuoleista oli haastavaa. Kun siihen ynnäsi esteratsun, jota täytyi tukea keskikäynnissä joka askeleella energian säilymiseksi, mä käänsin vastahakoisesti katseeni kaikkien valmentajien kauhuksi sen maneesiksi nimitetyn pytingin vaaleaan hiekkaan ja kuvittelin itselleni silmälaput.

3. Helppo A
Tulokset
"Tekstit olivat tässä luokassa todella tasavertaiset ja erittäin vaikea laittaa paremmuusjärjestykseen - kaikki olisivat yhtä lailla voineet sijoittua! Nyt oli pakko pitää luokan tehtävänanto kirkkaana mielessä ja mennä sillä pohjalla, minkä fiiliksen tuotos loi."

1. #012 Jonna Väisälä - Fiktion Sointi 8,5p."Tässä tuotoksessa oli tajuttoman kaunista ja tunnerikasta kuvailua, josta paistoi läpi omistajan rakkaus omaa nelijalkaistaan kohtaan."
2. #005 Neela Salminen - Susikallion Desiré 6,5p."Tuotos täytti tehtävänannon hienosti. Ihanaa, että aina kisaratsun ei tarvitse olla ikioma voidakseen silti olla kisapäivän ja niitä edeltävien treenien silmäterä!"
3. #13 Nora Norrington - Orange Wood's Wagafii 5,5p. "Nokkelia sanavalintoja ja mukavan napakka kokonaisuus!"
4. #014 Milja Hulkko - Susikallion Pauhaus 5,5p. "Tämä nauratti ja laittoi alkuun miettimään, että onkohan tehtävänanto tullut varmasti luettua.. Mutta loitkin vain kontrastia perusteluille, miksi juuri sinun kisaratsusi on kaikkein paras."
5. #007 Salma Stjärndahl - Bonnie KN 5,5p. "Tuotos erottui joukosta kekseliäin sanankääntein! Jäin vain miettimään, oliko tämä ylistys- vai myyntipuhe."
6. #009 Lotta Alavuo - Montalbano 5,5p. "Tähän tekstiin oli löytynyt ylistyssanoja ja ylpeyttä, mutta viimeinen lisäys latisti tunnelmaa vähän. Heh, tottakai omistajan näkökanta on ainoa ja oikea, eikö..?"

Tuotokset

#012 Jonna Väisälä - Fiktion Sointi
Sointi on hevonen, jota tekee pitkän ja hermoja raastavan päivän päätteeksi vain halata. Kietoa kädet vahvan kaulan ympärille ja upottaa pää auringonlaskun aikana upean hohdon yllensä saavaan kastanjanruskeaan karvaan. Se on hevonen, joka jaksaa kuunnella myös ne surut ja murheet ja sen lempeät silmät täyttyvät ymmärryksestä puhetulvaa kuunnellessaan. Ikään kuin se osaisi lukea ihmisiä kuin avoimia kirjoja; jokaista yksilönä ja tuomitsematta pelkän ulkokuoren mukaan.
Se on hevonen, jonka kanssa on yksinkertaisesti helppo olla. Se on hevonen, joka osoittaa toimillaan ja elkeillään tahtovan yhteiselon sujuvan mutkattomasti. Hevonen, joka kunnioittaa kaikkia, jotka kunnioituksen ansaitsevat, mutta joka laskee samettisen jauhoturpansa vain kaikkein luotettavimpien tahojen kämmenelle ja puhaltaa lämmintä ilmaa sieraimistaan luottamuksen ja ystävyyden merkiksi.
Se on hevonen, joka opettaa sinulle herkkyyttä ja sitkeyttä, hevonen, jolla ei ole turhan kiire eteenpäin, vaan joka malttaa harkita ja pohtia asioita monelta kantilta. Hevonen, jonka pehmeiden askelten säännöllisessä rytmissä on helppo rentoutua sekä keskittyä vain tässä ja nyt meneillään olevaan asiaan ja unohtaa sekä mennyt että tuleva. Se on hevonen, joka opettaa sinut nauttimaan niistä asioista, jotka tekevät oikeasti onnelliseksi. Minulle tamma itse on sellainen elävä asia, jonka pelkkä näkeminen saa pienen hymynkareen kohoamaan huulille, jolloin tietää, että tästä tulee hyvä päivä.
Sointi on hevonen, joka ei ole myytävänä.

#009 Lotta Alavuo - Montalbano
Montalbano, tai Mustis, kuten me sitä kutsutaan, on kiiltävässä karvassaan ja uljaissa liikkeissään tietysti omistajansa silmään kaunein ja paras hevonen päällä maan. Orilla on tukkaa mitä kammata ja laittaa, korpinmusta kiiltokarva ja suloisen säihkyvät silmät. Eihän se mikään satujen uljaan prinssin valkea ratsu ole, mutta lähes pomminvarma omistajansa luottoratsu, joka ronskihkosta käytöksestään huolimatta on oppinut jotain käytöstapoja. Ja neidot hyvät, osaahan herrasmies aina naisia tervehtiä asiaankuuluvalla tavalla, jollei niitä kertoja lasketa, kun heiveröinen tyttö roikkuu orin narunperässä ja viehkeä tamma on saanut miehen sydämen sykkimään.
Ja onko ori vain omistajansa mielestä komea kiiltävine karvoineen ja hienoine liikkeineen? Ehei! Näyttelyissä on kierretty ja vielä edelleenkin kierretään, ollaanhan me tuomareilta ja muilta saatu ylistäviä kommentteja orin hienoudesta sekä jopa kantakirjaan päästy ja ansaittu näyttelyarvonimiä. Eikä olemuksessa ole kertyneet vuodet näkyneet kuin positiivisesti, Mustis on oppinut malttamaan, mutta komeus ja liikkeiden kauneus sen kuin lisääntyvät vuosi vuodelta!
Joten kyllä mä sanoisin, että orhini peittoaa puoliveriset mennen tullen upeudellaan, mutta toki tämä on vain omistajan näkökanta.

#007 Salma Stjärndahl - Bonnie KN
VAIN KEVÄSESONGISSA! NÄMÄ EIVÄT PURESKELE HEINÄÄ IHAN JOKA TALLISSA!
Virtaviivaiset, huippuunsa asti trimmatut Bonniet hyvinvarusteilluista liikkeistä kautta maan!
Vuosien tutkimustyö sekä Euroopan huippuyliopistoissa että kenttätyönä jokakylän perustalleilla ovat hioneet Bonnieiden käyttömahdollisuudet huippuunsa. Uusin malli hyppää pienien talojen yli kavioidensa nanoteknisellä jousituksella ja kumartaa, kun astut talliin. Ei hätää, vaikkei sinulla olisi varaa ostaa hienointa kauraa - se syö samoja porkkanoita kuin sinäkin!
Bonnieita voi seisottaa irtonaisena karsinassa, eivätkä ne pistä pahakseen harjan letitystä tai hyönteismyrkyn suihkuttelua. Jouhet on rakennettu yksittäin käyttäen ametistikaivoksista löytyneitä sisäisesti hohtavia pienhiukkasia. Voit tuoda Bonniesi jopa kotiisi - se ei sottaa tai pureskele pöytäliinaa!
Sesonkiväreinä hopeanhohtoinen kimo, swarovskinvalkoinen sekä kiiltävä helmi.

#005 Neela Salminen - Susikallion Desiré
Reetta on ratsastuskouluponien aatelia kaikin puolin. Solmukuningattaren titteli on ansaittu, sillä solmu kuin solmu ja se on auki tamman toimesta, ennen kuin kerkeää kissaa sanomaan. Kuka nyt ei rakastaisi solmuja avaavaa, kujeilevaa ponitammaa? Täysiveriset ovat hienosti edustettuna Reetan upeassa sukutaulussa, joten ties millaisilta upeilta hevosilta on peritty Reetan upea ulkonäkö. Lopulta poni on kuitenkin suomalainen, eikä suomalaista parempaa ole.
Reetan punarautias sävy ei ole ehkä se kaikkein eksoottisin väri, mutta onhan se kaikessa yksinkertaisuudessaan kaunis. Puunattuna ja auringon paistaessa ihanan Reetan pehmeä karvapeite säihkyy niin, että oikein silmiin sattuu. Timanttienkin loisto jää kaaaauas punarautiaan säihkeestä.
Liikkeet Reetalla ovat selkeästi hienostuneet ja sulavat. Laukannostoissa kun peräpää lentää korkealle ja häntä viuhuu, ei sitä voi kuin ihastella. Tosin ratsastaja voi olla asiasta eri mieltä, mutta koska ratsastajalta nyt kysyttäisiin mitään. Kapasiteettiakin tältä ponilta löytyy, se liitelee melkein itsensä korkuisista esteistä yli ja koululiikkeet onnistuvat sujuvasti. Parhaina päivinä Reetta saattaa esitellä myös korkean koulun liikkeitä harvoille ja valituille.
Reetta siis on yksinkertaisesti aivan upea ja paras poni. Tai ei ainakaan semmoinen pystyyn kuollut tai vihainen hampaitaan väläyttelevä ratsastuskoulun tuntipuksu. Tarvitseeko sitä lopulta muuten edes perustella?

#014 Milja Hulkko - Susikallion Pauhaus
Ai miksi Pauke on kaunein ja paras? No totta kai siksi, että se on poni, musta ja... lihava? Eikös kaunis ja paras määritellä juuri noin? Pauke nimittäin osuisi juuri tuohon määritelmään kuin nenä päähän. Ylvästähän siitä ei saa tekemälläkään, pikemminkin varomattomia tallityttöjä ympäri pihoja kiikuttavan pihattopullan. Eli jos näyttelyissä palkittaisiin pitkäkarvaisin, lihavin ja esittäjäänsä jallittavin poni, voittaisi Pauke sen ylivoimaisesti. Eikö se riittäisi kauneimman ja parhaan tittelin perusteluksi? Ai ei vai?
Onhan Pauke nyt todella suloinen paksun harjansa kanssa, joka peittää puoli päätä ja jakaantuu molemmille puolille kaulaa. Päässä aavistuksen toispuoleinen suuri läsi sekä leveä selkä, joka lämmittää mukavasti ilman satulaa mennessä. Luonteeltaan veikeä, eli yhtäkään tylsää päivää ei varmasti tule olemaan. Ja vaikka se muiden mielestä olisi lihava rumilus, joka mielummin hyppäisi kouluaitojen yli kuin leikkisi kouluponia, niin minulle Pauke on se yksi elämäni tärkeimmistä ja kauneimmista hevosista. Yksinkertaisesti paras kaikista.

#13 Nora Norrington - Orange Wood's Wagafii
Miksi minun Wingani olisi kaikista hevosista kaunein ja paras? Jos tuota jonkun täytyy tosissaan pohtia, häneltä puuttuu ällin ja estetiikantajun lisäksi silmätkin päästä. Mistään toisesta hevosesta et löydä yhtä elegantin hienovaraista tasapainoa herkkyyden, tulisieluisuuden, mustanginkaltaisen vapaudenkaipuun ja eläinmaailman korkean älykkyyden välillä. Winga on satunnaisten ihmisten ratsu, tarkoittaen, että se ei luota kuin veroiseensa aivan yhtä lailla fiksuun ja filmaattiseen, tarvittaessa tappuraiseen, mutta oikeudenmukaisen hienostuneeseen ratsastajaan. Vaikka sitä onkin siunattu vain holsteinien ja hannoverien saksalaisella (usein vulgaariksikin kutsutulla) verellä, sykkii Wingan sisällä täysiverisen aatelisen arvoinen suuri sydän. Ja koska Winga on myös hellän sirolla tavalla äärimmäisen kaunis, punakullanvärisessä kiiltelevässä peitinkarvassaan, ei se voi kuin laittaa kaikkien sitä katsovienkin sydämet sykkimään ihailusta. Toivottavasti en enää koskaan toiste joudu vastaamaan näin itsestäänselvään ja typerään kysymykseen!

Sivusto toimii parhaiten tietokoneella tai tabletilla selaten.

Eksyksissä? Ehkä sivukartasta on apua.

Tämä on virtuaalitalli / This is a sim-game stable.
Tämä on virtuaalihevonen / This is a sim-game horse.