Fregne af Rid

PKK-V PP-MVA VIP MVA Fn, KTK-III

Hulk balettitossuissa

Fregne, tutusti vain Fred, on kovin kaksipiippuinen tuttavuus. Se helposti tönäisee taluttajaa lavallaan ja toheloi säännöllisesti itseään rikki tarhassa, mutta sitten se samana päivänä voi myös tanssahdella areenalla piaffe-passage-siirtymien kautta mezairiin. Diagnoosina on, että Fredillä taitaa olla vain maailman huonoin keskittymiskyky: kun ihminen on sen personal trainerina naputtamassa keskittymisestä ja kertomassa mitä tehdään, niin kaikki on hyvin. Sitten kun ori on oman päänsä varassa, silloin alkaa toilailu. Varsinkin muille hevosille Fred on kova huutelemaan, ja silloin sen kyky katsoa jalkoihinsa — tai muistaa ylipäänsä niiden lukumäärää — on täysin olematon.

Samaisesta syystä Fredin kanssa saa aina olla vähän hereillä. Kilttihän se on kuin mikä, mutta astelee suruitta hoitajansa varpaille, huitoo päällään varoittamatta ja koittaa pyörähtää katsomaan pihalle vaikka olisi kiinni. Orille on parasta jutella koko ajan ja muutenkin muistuttaa kaksijalkaisen olemassaolosta, sillä se katoaa salamannopeasti omiin maailmoihinsa jäätyään hetkeksikään yksin — konkreettisesti tai mentaalisesti.

Ratsuna Fred on samaisesta syystä vaativa. Sitä täytyy jatkuvasti muistuttaa keskittymisestä, mutta hellästi, sillä kovia apuja ori ei hyväksy. Pohjeavuksi riittää alapohkeen kääntäminen tai kannuksella kosketus, puolipidätteeksi sormien heilautus, ja jatkuvaa tuntumaa sille ei voi ottaa lainkaan vaan ratsastus tapahtuu pelkästään löysällä barokkiohjalla ja kangella. Mikäli yksikin apu tuntuu Fredistä liioitellulta, se yleensä pysähtyy mielenosoituksellisesti, joskus jopa hieman pompahtelee paikallaan.

Toisaalta kun nappulat Fredin kanssa löytävät paikkansa, antaa se tuplasti enemmän takaisin. Ori on oikea voimanpesä, eikä sen kyvyillä tunnu olevan rajoja. Nopea Fred ei ole, mutta kokoamiskyky on ihan omaa luokkaansa: vapaanakin ollessaan se kulkee aina ylämäkeen, joten ratsastaja saa olla todellinen poropeukalo (Fric, love you) saadakseen tämän ratsun kulkemaan väärin päin. Jopa maastoillessa Fredin "jousituksen" voi tuntea alkukäynneistä lähtien: millainen kunto onkaan hevosella oltava, että se jaksaa kasata itseään hölköttelymaastoissakin. Koitapa itse käydä lenkillä squat-askeleilla.

Sukutaulu selvityksineen

Sukuselvitys

Jälkeläiset

Fred ottaa vastaan evm-sukuisia knabstrup-tammoja, ollen käytössä myös fiksuihin risteytyksiin.

Periyttää vahvana tynnyrimäistä barokkirakennetta, sopii varsinkin kouluvarsojen isäksi.

Näyttelytulokset

^[5] ”Arvosteltavaa kuvaa ei merkitty, joten arvosteltu gallerian ensimmäisestä kuvasta (maisemakuva). Kauniilla tyylillä toteutettu piirros, jossa ihanan rauhallinen tunnelma. Hevonen sointuu taustaan ja sen sävyihin loistavasti.”
^[4] "Ryhdikäs ja valpas ori. Vaaleasta pohjaväristä huolimatta kuvaan saatu paljon yksityiskohtia. Leveät kaulanliittymät ja pienehkö takaosa, mutta kokonaisuutena melko tasapainoinen rakenne."
^[3] "EM: kokonaisuus. Upea gif-työ, jossa leimuvat kipinät vievät huomion. Nämä kuitenkin toteutettu ihastuttavalla pehmeydellä, joita gif-kuvista harvoin löytyy. Hevosen varustukset ovat myös mukavan yksityiskohtaisia."
^[2] "EM: rodunomaisuus." ^[1] "Ei se ihan perinteisin sisäkuva! Tiivis kuvanrajaus ilman, että kuva muuttuu ahtaaksi, taidokkaasti sommiteltu. Onnistunut värimaailma, miellyttävä tekniikka. Komea barokkiori, selkeästi tunnistettavissa rotunsa ja sukupuolensa edustajaksi."

Kantakirjaus 108. tilaisuudessa

16.5 + 16.5 + 17 = 66.7%
- Orileima hyvä, rotuleima saisi olla vahvempi. Aavistuksen ponimainen. Ryhdikäs, hyväasentoiset jalat ja lyhyehkö tiivis runko. Terhakka ilme, lempeä toteutus.

Pikakuulumisia

Varsinaiset tarinalliset tekstit voit lukea päiväkirjasta