Berylio d'Dzelzain

Pikkuvanha piipertäjä

Beryl siis syntyi sen oloisena että se tiesi mitä teki, eikä asenne ole muuttunut ajan vieriessä mihinkään. Tamma on hyvin luottavainen omiin taitoihinsa — joskus liiankin, sillä ei ole jäänyt muutamaankaan kertaan kun pieni seikkailija täytyy pelastaa irti langoista, pikkupiipertäjänä äidin häntäjouhista (!) tai hätää kärsimästä orivarsojen laitumelle karattuaan, ihan yhtä "isona" kaksiviikkoisena... Ja karkasi muuten heti uudestaan, mitään ei opittu...

Onneksi Beryl on myös hyvin kiltti ja luottavainen. Se ei arastele edes vieraita ihmisiä, joten nenäkkyyden vuoksi kiipeliin joutunut hepo on helppo pelastaa. Kiltisti se seistä tönöttää odottamassa apujoukkoja, ja sinkoaa siitä sitten heti uusiin seikkailuihin. Toivottavasti Beryl ei samankaltaisuudestaan huolimatta kohtaa samaa kohtaloa kuin Amelia Earhart.

Jos tarvitsee siis takuurohkeaa, takuureipasta ja takuukilttiä maastoseuraa, Beryl on ihan ykkösvalinta. Sen kanssa voisi käpsytellä vaikka Riian keskustassa, ei hätkäyttäisi. Sen verran hereillä joutuu ratsastaja olemaan, ettei Beryl uteliaisuudenpuuskassaan vie kaksijalkaista mukaan ongelmiin... Siinäpä ollaan sitten yhdessä räksäverkoissa jumissa kuin silllit ikään!
Teknisiä asioita harjoitellessa joutuu pitämään Berylin mielenkiintoa tehtävissä. Ei sillä etteikö tammaa kiinnostaisi, mutta kimon ajatukset harhautuvat nopeasti kaikkialle muualle. Kun harjoitteita vaihtelee tiuhaan tahtiin ja palkkaa jakelee usein, pysyy ratsukin samalla planeetalla. Silloin Beryl on tasapainoinen ja vahva, keveästi ratsastettava destrier. Percheron-veri on vienyt iberialaispuolelta pahimmat jalkojenheiluttelut, ja sitten taaskin iberialaissukulaiset ovat lahjoittaneet kokoamiskyvyn ja hyvät, pehmeät askellajit.

Mikäli nyt ihan kaivamalla pitää kaivaa jotain kehitettävää, niin Beryl ei osaa oikein kunnioittaa ihmisen rajoja. Innostuessaan iso tamma saattaa vahingossa tuupata, ja kun sen xxfull-kokoinen pää tulee syöksyen hakemaan rapsutuksia, niin legoihin kyllä sattuu.

Sukutaulu selvityksineen

i. Raoul L'air on isänsä ensimmäisiä varsoja. Ruunikonkimo, 162 cm korkea ori on leijonaharjaansa myöten linjansa vahva edustaja. Liikkeiltään se on parempi kuin odotettu, ja kirjoitushetkellä nuoresta iästä huolimatta Raoul on yksi tallin lupaavimmista ja pätevimmistä ratsuista. Normaalisti raakileita ei jalostuksessa vielä edes käytettäisi, mutta heti kun Raoul kantakirjattiin II-palkinnolla, sillä päätettiin malttamattomasti astuttaa muutama tamma — Topazio mukaan lukien. Näin järkevää ja hyvää luonnetta kannattaakin laittaa eteenpäin!
ii. Riario hankittiin loppuvuodesta 2019 Zeniin tuomaan lisää verta spn-jalostukseen. Ori on lähtöisin yksityiseltä kasvattajalta Tomskista, ja se pääsikin heti tulikokeeseen Iivari von Hoffrénin matkaratsuna Vecnon erämaassa. Hyväluontoinen tukkajumala on ollut myös näyttelytuomareiden mieleen, ja sen ainoaksi huonoksi puoleksi voisi laskea turhat show-liikkeet, jotka nekin ovat luultavasti kasvattajan koulutuksen peruja.
iii. Glace on selkeästi Riarion tukkajumalageenien taustalla, sillä tällä orilla on vieläkin pidempi ja leijonanharjamaisempi jouhitus kuin pojallaan — uskokaa tai älkää. 167 cm korkea hopeaharjainen kimo on näyttävä ilmestys, jolta kyllä show-liikkeitä löytyy. Venäläisperäinen ori on esiintynyt lukuisissa tapahtumissa ja kilpaillut working equitation-kisoissa matalalla tasolla. Hieman häslä ori ei meinannut alkuun saada tuulta purjeisiin WE-radalla, mutta oikean ratsastajan löytyessä se ryhtyi niittämään pientä menestystäkin. Tällä hetkellä Glace pitää majaansa Belgiassa.
iie. Avanta hurmaa hyvin hitaasti vaalenevalla papurikkokimollaan. Pehmeän luonteensa ansiosta lusitanosta olisi vaikka terapiahevoseksi, ja Tanya-omistajan tyttäret opettelivatkin nuorena hevosmaailman saloja juuri tämän tamman kanssa. Nuorempana Avanta kävi esiintymässä tapahtumissa, mutta suurimmaksi osaksi se on saanut viettää rauhaisaa kotielämää. Varsoja on kertynyt neljä, joista Riario on ainoa ei-puhdasrotuinen lusitano.
iei. Rei do Lua ei voi kehua olevansa mitenkään spektaakkelimainen, mutta kyllä kultakarvainen ruunivoikko on silti ihan kaunis näky katsella. Ori on kantakirjattu III-palkinnolla. Ranskasta Venäjälle tuotu "Rei" on kuitenkin ehtinyt jo muutaman kymmenen varsaa tehdä, ja fiksu, kilttiluontoinen ori on tehnyt jopa opetustyötä. Se minkä 158 cm mitassa koreudessa ja rakenteessa hävitään, luonteessa voitetaan.
e. Topazio hurmaa erikoisella värillään, jossa yhdistyy hohdokkaasti voikko ja pearl. Topazin oliivinvärisiä silmiä ei voi olla rakastamatta! 165 cm korkea tamma ei ole rakenteellisesti mikään ihanne, mutta toisin kuin emänsä, se sentäs edes pääsi kantakirjaan rääpimällä III-palkinnon. Käsiteltävyys ja hyvä luonne korvaavat kuitenkin rakenneominaisuuksia. Topaz ei ehkä ole kerännyt turnajaismeriittejä, se ei ole mikään liitokavio eikä kolho, raskas rakennekaan mairittele, mutta ystävällisempää ja turvallisempaa hevosta ei ole. Se painaa vaakakupissa tuhat kertaa enemmän kuin muut ansiot.
ei. Duc Obscur on tallin kruununjalokivi: yönmusta 178 cm korkea jättiori on ansaitustikin oikea omistajansa silmäterä, sillä PKK-näyttelyistä se on kerännyt kaikki mahdolliset aikuisajan sertit, se on kantakirjattu ja palkittu VHRY:n Journeyman Steed-palkinnolla, jääden vain pisteen päähän Maestro Steedin kultaplakaatista. Duke on hyvätapainen ja koulutettu ns. tappiin asti eli caprioleen saakka.
eii. Duc Noir on Duken tapaan 178 cm korkea pikimusta spanish norman-ori, jonka ainoa ero poikaansa on Duken lyhyet sukat ja ristimäinen tähti - Duc Noirilla ei ole merkkejä lainkaan. Ori on rohkea ja rehti haute ecole-tason ratsu, joka on kiertänyt pitkin Eurooppaa esiintymässä. Jälkeläisiä sillä on vain muutamia, mutta kaikki isänsä tasoisia kouluratsuja.
eie. Rosella ei jätä ketään kylmäksi: tämä 170 cm korkea ruunikonkimo spanish norman-tamma tiedetään tammamaisen kipakasta ja tulenpalavaisesta luonteestaan. Ilkeä se ei ole, mutta persoonana Rosella on suuri eikä se antanut esimerkiksi aivan kenen tahansa koskea itseensä. Koulutustasoltaan upea harmaaharja on vaativa A, ja vaikkei kapasiteetti moderneilla kentillä riittänyt pidemmälle niin kotioloissa myös korkean tason tehtävät passageen saakka sujuivat. Kaikki Rosellan varsat ovat emänsä tapaan kouluratsuja.
ee. Esmeralda on Zenin psl- ja spn-kasvatuksen kantatamma ja kulmakivi. 156 cm korkea pearl ei ole ehkä rakenteeltaan kaunein, mutta luonne sillä on täysi kymppi — kuinkakohan moni on aikanaan saanut ensikosketuksensa klassiseen maailmaan juuri tämän lusitanon satulassa? Varsoja Esmeralda teki yhteensä kahdeksan, joista suurin osa on huolellisella isävalinnalla saaneet emänsä luonteen sekä oliivisilmät. Jalostuksessa "Esmen" arvo onkin ollut mittaamaton, sillä näennäisen vaatimaton tamma on jättänyt loistavia varsoja.
eei. Pomposo on upea kultakarvainen pearl-ori, 157 cm korkea ja levadeen saakka koulutettu. Se pitää majaansa yhdellä virtuaalisen Portugalin suurimmista siittoloista, ja ottaa vuodessa kymmenittäin tammoja vastaan. Esmeraldalla on siis paljon sisarpuolia, joista suurin osa on perinyt niin isänsä kultaisen karvan kuin hyvän, tasaisen luonteenkin.
eee. Joia on väriltään hyvin klassinen kiiltokarvainen pearl. Säkäkorkeutta sillä on vain 152 cm, mutta luonteeltaan tamma on kuin oopperadiiva: suuria tunteita ja eleitä ei puutu. Joia on puhtaasti siitostamma, mutta sillä on huvittelumielessä ratsasteltu ja muutamissa esityksissäkin se on starana pyörähdellyt. Enimmäkseen Joian ura koostuu kuitenkin näyttelyissä poseeraamisesta ja varsojen tekemisestä.

Jälkeläiset

Beryl ei ole vielä jalostuskäytössä.

Periyttäviä ominaisuuksia ei voida vielä määrittää.

Näyttelytulokset

Pikakuulumisia

Varsinaiset tarinalliset tekstit voit lukea päiväkirjasta