26.06.2020 | Tunti kokoamisasteista, rats. Gretchen

Kun mainittiin etteivät kaikki hevoset pysyneet lestissään, ei liene jäänyt epäselväksi kenestä puhuttiin... Kuumasta säästä huolimatta Faust oli yhtä tulta ja tappuraa, vaikkakin se oli myönnettävä että ehkäpä helle oli pahimman terän sähikäisen palloilusta vienyt.

Aluksi Gretchenin oli työstettävä Faustia todella intensiivisesti. Hän kulki orin edellä pienentäen ja suurentaen ympyröitä, tarttuen heti ensimmäiseenkin huonoon askeleeseen. Kun rautiaan piti jatkuvasti työn touhussa, se ei ehtinyt miettiä machoamista. Pienetkin katkokset kostautuivat heti pyörimisellä, orin kiihkeällä huutamisella ja kavioiden huitomisella. Kerran oli lähellä ettei Gretchen saanut osumaa otsaansa Faustin kavahtaessa naisen ollessa tuon edellä.
"Hmmn, ehkä on turvallisinta että nouset satulaan..."

Ainakaan Gretchenin ei tarvinnut enää miettiä, mistä suunnasta saisi hevosen syliinsä. Satulassa hän kieltämättä vaikutti jopa rennommalta, mikä peilaantui heti myös Faustissa. Se pörhisteli edelleen, mutta ei vaatinut enää kapsonohjaan tuntumaa pysyäkseen poissa muiden kimpusta. Edistystä, edistystä!
Kokoaminen itsessään ei tuottanut Faustille ongelmaa: enemmän sillä tuppasi olemaan samanlaista ylilyöntitaipuisuutta kuin Unolla, tosin hieman siedettävämmissä määrin. Ravin ja laukan kokoaminen ei ollut homma eikä mikään, Gretchen istui hyvin ja tasapainossa Faustin teatraalisista espanjalaismooveista huolimatta. Sen sijaan käynnin kokoaminen tuotti päänvaivaa orin mieluummin tarjotessa koulupysähdystä.
"Kokeile jättää kaikki muut avut pois, siirrä vain painopistettä taakse."
Kanki- ja raippa-apujen poisjättäminen loivensi liikkeitä vaaditusti, ja muutamia todella kauniita pätkiä tuli nähtyä. Missään vaiheessa ei tullut kokonaista kierrosta ilman pientäkään Faustin väkkäröintiä, mutta silminnähden helpommin se palasi jo kuulolle kuin edellisellä opetuskerralla. Tästä Iivari tiesi heti itsenäistä työtä tapahtuneen, mistä hän oli hyvillään. Faust oli hevonen, joka antoi paljon kun sen kanssa vain jaksoi tehdä pitkään työtä, ja Gretchen tulisi sen kyllä vielä aikanaan huomaamaan.

10.05.2020 | Alta escuela-perehdytystunti

Gretchen ei ollut aloittanut ratsastajanuraansa Zenissä millään tavoin helpolla valikoidessaan hoidokkinsa ratsuksi. Faust steppasi ja kiemursi jo selkäännousussa, ja liikkeelle päästyään ori lähti kiemurtamaan minne lystäsi — muita hevosia kohden siis.

"Ihan muiden turvallisuuden nimissä, ota kapsonohja tuntumalle. Siitä voit johtaa reilustikin jos tilanne tulee, Faustin kanssa ei saa olla liian ituhippi."

Siinä missä muut etsivät ihan puhtaasti tapoja vaikuttaa vauhtiin, suuntaan ja asetuksiin pelkällä istunnalla, sai Gretchen tehdä viisi kertaa enemmän töitä koittaessaan pitää tulipunaisen väkkärän keskittymisen omassa kuplassaan. Faust katseli mitä kaikki muut tekivät, huuteli toisille hevosille, iski kaviolla maata ja keskittyi kaikkeen muuhun paitsi tehtäviin. Lopulta pientä yhteistyön häivähdystä alkoi löytymään, kun orille ei annettu enää hetkeäkään aikaa ajatella muuta: askeltakaan ei otettu ilman että sen aikana piti asettua, taipua, kasata tai pidentää, eikä yhtään ainutta sivua kävelty ilman vähintään yhtä volttia tai loivaa kaarta. Työtä piti antaa Faustille tykkitulena jottei se ehtinyt katoamaan taas omaan herjamaailmaansa. Kapsonohjakin voitiin antaa takaisin pitkäksi.

Istunta Gretchenillä oli suora ja johdonmukainen, eikä sen ymmärtämisessä Faustilla näyttänyt olevan ongelmaa. Eipä ori muutenkaan ollut mikään turhan nipo, vaan se antoi pienet erheet ja rytmikadot anteeksi heittämällä.

"Ota siirtymät todella lyhyinä. Kokeile, saisitko parin askeleen välein vaihdettua käyntiä, ravia ja laukkaa. Rytmitä tarkasti kaikki askellajit, ja jos Faust vähänkin edes tuntuu siltä että se alkaa katselemaan muualle tai teutaroimaan, teetä sillä heti joku helppo tehtävä kuten avotaivutus. Kapsonilla voit taas johtaa jos on tarvis."

23.02.2020

Arvatkaa missä Faust on hyvä? Joustaamisessa. Se on oikeastaan aika loogista, sillä jos tämä ori johonkin sopii niin rynnistämään toisia ratsuja kohti: Faust kyllä tekisi niin varmasti kirjaimellisestikin jos väliaitaa ei olisi, luojalle kiitos että on... Vauhtiakin saa säädellä ihan urakalla, sillä tämä kyllä painaisi täydellä laukalla ilman tietoakaan tasatemmosta tai asettumisesta aseen ohi. Kun Faust on vuorossa lähteä, se sättää ja kavahtelee eikä malttaisi odottaa pääsevänsä uralle. Ratsastajalta ja paašipojalta vaaditaankin aikamoista yhteiskoreografiaa että peitsi saadaan haltuun, ja siinä vaiheessa kun se on turvattu, on Faust yleensä jo laukkaamassa. Ei ole jäänyt yhteen kertaan, kun lähtö on pitänyt ottaa uusiksi muuan nimeltämainitsemattoman punaisen varastaaessa...

Kaikesta töhinästä ja toilailustaan huolimatta Faustista huokuu kuitenkin hyvä energia, ja se selkeästi tykkää siitä mitä tekee. Lisäksi itse suorituksen lyhyys tekee lajista oivan hevoselle jonka keskittymiskyky ei ole ihan sitä parasta laatua, vain pitkät odotteluajat kiristävät sen ja ratsastajan hermoja. Ehkäpä Faustin kanssa siis uppoudutaan enemmänkin joustaamisen haarniskaa kolhivaan maailmaan: pidemmän kaavan kouluratsastusnäpertelyt eivät taida olla se hänen juttunsa.

29.12.2019

Faustin ratsunuraa lähdettiin koettelemaan tänään kotikilpailussa alta escuelan noviisiluokassa. Osallistuminen tuli ihan lonkalta, sillä osallistujia tarvittiin yksi lisää jotta luokka pidettäisiin: Vitaliya päätti heittää lekkeriksi ja kokeilla mitä Faust osaa.
Ainakin muut aloittelevat saivat itseluottamusta, kun tulipunainen ori kävi tuomarin edessä huutamassa, hyppimässä ja käyttäytymässä kaikin tavoin epäedullisesti. Faustilla meni kippo totaalisen nurin kun muut ratsukot lähtivät pois areenalta, ja sehän jäikin sitten vain karjumaan muiden perään, unohtaen tyystin Vitaliyan joka koitti parhaansa mukaan muistuttaa olemassaolostaan. Hylky napsahti ennen kuin esitys pääsi edes puoleen, ymmärrettävästi, sillä Faustin kohellus ei sopinut kyllä millään muotoa alta escuelan tavoittelemaan harmonisuuteen ja rentouteen.
No, tulipahan kokeiltua.