Zar-Ptitsa Lumos

Fn, KTK-II

Sim-game sport horse "Tipu" Tamma, 169 cm sysirautias Syntynyt 20.01.24, nyt iältään 7-v Kasvattanut Stall Lumos, Omistaa Icarus Kristiansen / Stall Lumos (VRL-01436) VH24-253-0015 / PKK6269 Painotuslajina esteratsastus Tavoitetaso 160 cm

Uskotteko te sukukirouksiin? Lumoksessa ei ainakaan usko kukaan, mutta sellaista taitaa Tipu kantaa. Katsokaas, sen emä roikkui pitkään turhanpanttina tallissa, hiomattomana timanttina ilman mitään järkevää tekemistä. Kuka nyt panostaisi budjonnyyn kun talli oli täynnä rakettitieteen tarkkuudella jalostettuja puoliverisiä? Jossakin vaiheessa joku muisti Priton Religijan olevan oikeastaan "ihan hyvä hyppäämään", höntsähevosena kotikentällä 130 cm, ja loppuhan olikin sitten historiaa: ainakaan tähän mennessä ei ole vielä toista 160 cm leiskauttelevaa rotukaimaa tullut virtuaalimaailmassa vastaan.

Tipulle on käynyt samoin, tosin onnellista superstara-loppua ei ole tarina vielä saanut. Lupaavasti sitä kohti kuitenkin mennään, ja vähän aikaisemmin, nelivuotiaana, tämä tamma muistui tallin peränurkasta kuin emänsä... On noloa miten Tipu on voinut jäädä huomiotta, sillä upea sysirautias väri on vain kirsikka kakun päällä. Luonne se on mikä puhuu, ja sitä tästä tammasta löytyy.

En minä teitä kumarra!

Tipu on herttaisen näköinen: se on syönyt selkeästi ihan väärästä purkista pienenä, kun on saanut niin muhkean harjan että leikattuna se kääriytyy kauniiksi polkkatukaksi. Aivan kuin jättikokoinen ratsuponi, miten söpöä! Mutta mikään herranterttu ei Tipu sievyydestään huolimatta ole; ponimainen ehkä kyllä sitäkin enemmän. Shettiksen periksiantamaton komentoorahenki asuu nimittäin vahvana tässsä puoliverisessä.

Kun kaikki menee nappiin, Tipu on kohtelias ja kiva, saattaa se jopa kivaa ihmiskaveria kyhnyttää palkaksi. Ongelmia kasaantuu kuitenkin nopeasti jos yhteistä säveltä ei löydy, sillä Tipua ei kiinnosta lahjomiset, itkut eikä maanittelut. Joskus tarhasta ei huvita tulla sisälle, ottaa päitsiä päähän tai päästää ratsastajaa selkään: silloin Tipu ottaa tehokkaasti etäisyyttä ihmiseen, ja jos sitä itsepintaisesti yrittää takertua ja estellä, voi huonona päivänä tulla seuraavaksi kaviosta.

Ratsuna Tipu on metka, jos sen kanssa vain löytyy yhteinen sävel. Tamma ei pidä liiasta ohjaamisesta tai määräilystä, eikä myöskään apujen turhasta käyttämisestä. Se, miten Tipu toimii, on antaa ohjeet ja pysyä sitten poissa tieltä: näytä este ja anna mennä, luota vain ratsuun 100% — Tipuun, jos johonkiin, voi nimittäin luottaa. Emänsä tavoin se liitelee yli mistä tahansa esteviritelmästä, eikä kieltoja tarvitse pelätä, ellei itse ole mennyt sähläämään väliin. Varsinkin kisapaikoilla on tärkeää antaa Tipun keskittyä rauhassa suoritukseen, sillä väärällä hetkellä annettu pohje tai ulko-ohja voi saada herkän tamman keskittymisen herpaantumaan. Silloin Tipu pahimmillaan voi vetää liinat kiinni ja heittää jopa pukin. Menestys on uskallettava antaa tulilinnun siipien suojaan...

Maastoillessa Tipu on täyttä rautaa. Se ei pelkää niin mitään, ja vauhdikkaana pystyy vetämään vaikka täykkärienkin letkaa. Toisessa elämässä Tipusta olisi voinut tulla vaikka kenttähevonen, jos se ei kouluratsastuksessa olisi niin vaativa. Kokoamiskykyä ja potentiaalia kyllä olisi varmasti ainakin vaativaan A:han saakka, mutta herkkähipiäisyytensä vuoksi kouluratsastus tuntuu lähes ylitsepääsemättömältä haasteelta — siinä kun Tipun pitäisi sietää ratsastajan jatkuva läsnäolo ja ohjeistaminen, kun kaikkea ei vain yksinkertaisesti voi jättää hevosen haltuun.

Sukutaulu

i. Chanticleer Lumos KTK-II hprn sgsh, 173 cm	ii. Google Me YLA1, KERJ-II, ERJ-II, KRJ-I hpmvkko fwb, 168 cm	iii. Influencer mvkko fwb, 169 cm
		iie. Facebook Famous hprn fwb, 161 cm
	ie. Höna Xtreme rt sgsh, 171 cm	iei. Step Farm's Ignite trt amwb, 170 cm
		iee. Dalripa Xtreme rt sgsh, 175 cm
e. Priton Religija VIP MVA Fn, KTK-I, YLA1 tprt budj, 171 cm	ei. Grigori tprt budj, 164 cm	eii. Grigory budj
		eie. Volosokar Luiza budj
	ee. Roža KERJ-II, First Champion prn budj, 159 cm	eei. Ron Donald rt budj, 164 cm
		eee. Fialka trt budj, 161 cm

i. Chanticleer Lumos on samaan aikaan kasvattajansa, Icarus Kristiansenin, silmäterä ja murhekryyni. Erityinen halluharja on kerännyt sekä näyttely- että kisameriittejä, mutta luonteensa puolesta se on haastava. Liekö erityisellä hopeanruunikolla värillä syynsä siihen, miksi häseltävä pukkikone on saanut pitää pallinsa — järkevä olisi oriin ruunannut... Toisaalta "Tico" on selvästi periyttänyt korkeaa, CIC5-tason taitojaan, eteenpäin. Harvoin on yksikään hevonen nimittäin kiivennyt kenttäratsastuksen kuningasluokkiin yhtä nopeasti kuin Tico! Kirjoittamishetkellä Tipu on vielä isänsä ainoa varsa, mutta ehkä tämä tamma sopii hyväksi näytöksi siitä, että oikean emän osuessa kohdalle saa tallin hirmustakin hienoja ja päteviä varsoja.

ii. Google Me, hopeanmustanvoikko 168 cm korkea ori, on omistajansa silmäterä, pitkän liudan laatuarvostelupalkintoja rohmunnut komistus. Esteillä se on ollut omimmillaan, 160 cm huippuradat ovat tulleet tutuiksi. Koulussakin va A on taipunut, joten voipi "Ukkoa", kuten omistaja oriaan kutsuu, ihan kelpoisena ratsuna pitää. Jälkeläisiä ei ole paljon siunaantunut: Ticon lisäksi listalla näyttää olevan vain yksi ori, Instafamous RR, joka on perinyt myös isältään hopeavärin. Harmi, sillä näitä geenejä sietäisikin periyttää!

iii. Influencer on sekin hyvin menestynyt ori, joka aloitti uran Suomessa, ja jatkoi sitä sittemmin Saksassa. Komea mustanvoikko on hieman alle 170 cm korkea, ja kisannut jopa viiden tähden kenttäkisoissa. Tulinen ja täpäkkä luonne on ollut näillä tasoilla eduksi. Sukutaulua ei ole liiemmin kehuttu, mutta teot ovat ne mitkä puhuvat, eivä isä- tai emälinjat. Nimensä mukaisesti Influencer itse on ollut varsinainen vaikuttaja.

iie. Facebook Famous on saanut nimensä, kun se jo pikkuvarsana oli varsinainen sometähti: hopeavärisiä puoliverisiä ei turhan usein tule vastaan, joten kuvat lähtivät heti kiertämään pitkin nettiä. Sitä oltaisiin kovasti osteltu pitkin Eurooppaa, mutta kasvattaja ei ymmärrettävästi tahtonut aarteestaan luopua. Esteradoilla 160 cm korkeuteen jäänyt tamma ei menestynyt, mutta koulukisoissa se pärjäsi hienosti vaativissa luokissa. Parhaimmillaan Facebook Famous on tainnut silti olla periyttäjänä.

e. Priton Religija on Lumoksen ainoa, mutta pirun hyvä, budjonny. Se ostettiin talliin pienenä reppanana, mutta kylläpä siitä vain kasvoi komea tummanpunarautias. 164 cm korkea tamma hyppäsi keveästi 150 cm ratoja, kisasi mm. Power Jumpissa, ja jätti pienen liudan varsoja, joista Tipu on viimeisin. Nyt jo edesmennyt "Gina" oli yksi Icarus Kristiansenin silmäteriä.

ie. Höna Xtreme oli rehellisesti sanottuna Icaruksen hutiostos. Hän maksoi tammasta ison rahan kun siitä lupailtiin 160 cm radoille ratsua, mutta kapasiteetti jumittui 140 cm luokkiin. Vaikka rautias onkin 171 cm korkea, luonteeltaankin mukiinmenevä, ei sen tekniikka yksinkertaisesti riittänyt. Nykyään Höna vaikuttaa Corbyn Riding Centre:ssä, missä siihen taidetaan olla paljon tyytyväisempiä kuin Lumoksessa.

eei. Step Farm's Ignite on 170 cm korkea tummanpunarautias amerikanpuoliverinen, joka tietää olevansa suuri ja komea: uusille paikoille tullessaan se tunnetaan kyllä huudostaan. Perinteinen amerikkalainen egonkiillottaja, siis. Jostain syystä orilla ei kuitenkaan ole paljon kilpailukokemusta, vaikka kotona 130 cm esteet ylittyvät ihan mukiinmenevästi. Sukukin sillä on täynnä enemmän harraste- kuin kilparatsuja. Jalostuskäytössä Step Farm's Ignite on ollut kuitenkin hyvä, keskitason kilpureiden periyttäjä.

eee. Dalripa Xtreme on iso (175 cm), varsojensa näköinen, liinaharjainen sgsh. Höna on perinyt etäisen luonteensa juuri Dalripalta, johon on kiltteydestä huolimatta vaikea saada kunnon kontaktia. Täysverimäisyys näkyi vauhdikkuuden lisäksi myös rakenteessa, joka oli ketterä ja solakka. Valitettavasti Dalripa menehtyi vasta 17-vuotiaana suolenkiertymään, kolmannen varsan juuri varsottuaan.

ei. Grigori on syötävän suklaisa tummanpunarautias. Rakenteeltaan se ei ole aivan yhtä mairitteleva, mutta 164 cm korkea ori kerääkin sulat hattuunsa aivan muilla meriiteillä: se on kiltti ja hyvätapainen, ratsastaessa toki vauhdikas kuten kenttähevoselta voi odottaakin. KERJ-sijoituksia sillä on plakkarissa 40 kpl, joten kukkii se perunakin!

eii. Grigory löytyy Grigorin karismaattisen luonteen takaa. Ginan isoisä on oikea hurmuri, joka ottaa tilan haltuun heti astuttuaan alas trailerin rampilta. Tulenpunaisena hohtavaa punarautiasta on muutenkin vaikea olla huomaamatta — 165 cm säkäkorkeus tuntuu saavan ainakin 20 cm lisää aivan vain tavasta kuinka kenttäori itsensä kantaa. Jälkeläisiä Grigorilla on 25 kappaletta .

eie. Volosokar Luiza muistuttaa hieman luotijunaa: askel on pitkä ja lujaa mennään, mutta vauhdin hidastaminen ja taipuminen on sitten ihan oma juttunsa — tamma tuntuu välillä tarvitsevan kyseisen luotijunan kääntösäteen päästessään vauhtiin... Tummanpunarautias tamma ei ole rakenteeltaan ehkä mikään hienoin, mutta hyvärakenteisten orien kanssa se jättää varmasti ok jälkeläisiä. Kisauransa 163 cm korkea "Luiza" on jo taputellut.

ee. Roža on nyt jo siitoskäyttöön siirtynyt ruunikkotamma, joka kisaurallaan painoi radalla 120 cm esteitä, maastossakin 115 cm, koulupuolella helppo A. Budjonnyksi nättirakenteinen tamma on palkittu First Champion-tittelillä, ja onpa sillä KERJ-II palkintokin. Luonteeltaan se on järkevä, eikä hösellä turhia. Se ei vaadi mitään paljon, mutta antaa sitäkin enemmän: käsiteltäessä pitkäpinnainen ja zen, radalla peloton, fiksu ja tarpeeksi nopea. Laatispalkinto on siis todellakin ansaittu.

eei. Rondonald, rautias 164 cm korkea ori, pitää tällä hetkellä majaansa Rostovin kuuluisimmassa siittolassa jalostusorina. Sillä on vasta muutamia jälkeläisiä, mutta kisoissa hyvin menestyneenä komistuksena se tulee niitä varmasti saamaan vielä aikamoisen liudan. Kenttäkisoissa on tullut ruusuketta niin kotimaisissa kuin kansainvälisissäkin kisoissa.

eee. Fialka vaikuttaa edelleen kilpakentillä. Se syntyi Venäjällä, mutta ostettiin heti Britteihin samalle kouluttajalle joka tamman isänkin oli opastanut ratsuksi. Tummanpunarautias 161 cm Fialka syttyy kisoissa, joissa se muuttuu paljon kotioloja menevämmäksi. Kotona se tiedetään leppoisaksi, ehkä jokseenkin tammamaiseksi.

Jälkeläiset

Syntyi	Skp.	Nimi	Isä	Omistaja	Muuta
14.11.25	♀	Rusalka Lumos	Belgi VEC	Theriot Sporthorses / VRL-14085

PKK-näyttelytulokset

24.08.25, Kyttylä Riding, muut puoliverikantakirjat, tuom. Jodochus: EO-sert, EM ^[1]
24.03.25, Hiekka-Aho, puoliveritammat, tuom. Aksu: KTK-sert
16.02.25, Muurtoila, puoliveriset, tuom. Jodochus: KTK-sert

^[1] "EM: väri"

KTK-II

Pistein 73.60 131. KTK-tilaisuus

Muut tulokset

14.2.2025 Ystävänpäivän värinäyttelyt, Rusko: 1st, BIS1 Värinäyttelyiden sateenkaari (KP: Yleisön Suosikki, Tuomarin suosikki, EM: Brownie Point) ^[1]

^[1] "Mielenkiintoinen purppurainen vivahde yhdistettynä lämpimän hiilloksen punerrukseen. Tämä yksilö nousi Rusko-luokassa niin yleisön kuin tuomarin ylivoimaiseksi suosikiksi."

Valmennukset ja päiväkirjamerkinnät

16.11.2025 | Täydellinen tipsuttelija

Kovaa ja korkealta. Siinä oli Tipun motto, puhuttiin sitten 150 cm kisaradasta tai harjoituskavaleteista. Tänään oli vastassa jälkimmäisiä, ja voi millaisella vakavuudella tamma nekin otti. Jos jalat eivät osuneet aivan pilkulleen ja vaarana oli kolauttaa puomia, teki Tipu jättimäisen koikkaloikan pikkuesteen ylitse. Icarusta vain nauratti: kyllä tässä oli sellainen esteratsujen esteratsu, että saivat naapuritalleilla olla kateellisia! Koska totta kai Icarus Kristiansenin mielessä oli vain se, kuinka hänellä oli jotain mitä muilla ei. Joskus se oli kiiltävä uusi BMW, joskus ilmalämpöpumppu, tällä kertaa kilparatsu.

Tipu ohjautui kavaleteilla mainiosti. Sillä oli ympyrälinjalla hieman vaikeuksia pitää askeleet oikean mittaisina, ja suorilla sillä oli tapana kiihdyttää vauhtia, mutta siitä tamma piti huolen etteivät puomit kertaakaan päässeet kolisemaan. Välillä Tipu kurotti pitkän kaulansa alas kauniille kaarelle, mutta enimmäkseen se piti päänsä pystyssä nähdäkseen lähestyvät kavaletit paremmin. Se oli Tipun suurin vahvuus, jos Icarukselta kysyttiin — valmistautuminen ja ennakointi. Yksikään este ei ole tullut raudikolle yllätyksenä, ei kisoissa, eikä tämänpäiväisessäkään treenissä. Tips taps, se tepasteli korkein askelein puomien yli. Icarus vain kiitteli ja silitteli tamman kaulaa: hänen ei tarvinnut tehdä satulassa lähestulkoon mitään muuta kuin pysyä mukana, ratsu hoiti ratsastajankin työt. Oi kunpa kaikki hevoset olisivat näin hyviä!

13.11.2025 | Leikin puolella

Vaihtelu virkistää, kuten myös tuuli kasvoilla, kun kiitää viimeisiään hehkuvan hiilen lailla hohtavalla ratsulla pitkin harjoitusmaastoesterataa. Icarus ei ikipäivänä olisi uskaltanut millä tahansa rataesteratsulla kiinteille esteille, mutta tämä tamma oli niin varma, että sillä hän uskaltaisi loikata vaikka kuuhun. Jalat vetäytyivät nättiin nippuun jokaisella esteellä, eikä kumpaakaan huolettanut lainkaan, kolahtaisiko kavion kärki — niin ei vain voisi tapahtua, ei Tipulle. Banketti ylös ja alas, vesihauta, tukkipuu... Kaikki esteet kohdattiin pää pystyssä ja pelkoa vailla.

"Olet sinä vain aikamoinen tykki," Icarus kehui ratsuaan radan päätteeksi valvojana olleelle Thyra-Jorunnille. Hän arvioi suoritusta kriittisesti mielessään, mutta siitä oli vaikea löytää mitään parannettavaa, varsinkin kun otti huomioon, että tämä oli heidän ensimmäinen kerta kiinteällä radalla.

"Tee Tipusta maastoesteratsu!" Thyra ehdotti silmät loistaen. Icarus kuitenkin pudisti päätään: Tipu oli kisansa jo kisannut, eikä sen tarvinnut enää lähteä uudelle kierrokselle keräämään meriittejä, joita se oli jo ehtinyt aivan tarpeeksi hamsteroimaan. Ehei, tämänpäiväinen oli vain leikkiä, hupia. Tipun seuraava ura siitostammana oli vasta alkamassa, joten oli tärkeää, ettei se stressaisi enää liikaa. Kisat oli hyvällä tammalla nyt kisattu.

Estevalmennus 07.11.2025, valmentaja & kirjoittaja Saga Isberg (VRL-12637) | Sanoja 449

Siitä oli vierähtänyt tovi, kun Saga oli viimeksi pitänyt estevalmennusta. Se ei kuitenkaan häntä haitannut, sillä edellisen päivän valmennus Icaruksen kanssa oli ollut onnistunut ja mies oli ollut paljon vastaanottavaisempi oppilas kuin Saga olisi alunperin uskonut.

“Emmä kestä kun se on niin söpö. Toi sen tukka!” Saga hihkaisi, polkkatukkaisen Tipun nähdessään.
Icarus pyöräytti silmiään siihen tapaan, ettei se tainnut olla ensimmäinen kerta kun mies kuuli sen kommentin.

Alkuverryttelissä Saga ohjeisti Icarusta pitämään ohjan melko pitkänä ja kevyellä tuntumalla. Saga kuvitti sanoin mielikuvaa hevosen askelluksen mukana kävelevistä istuinluista. Icarus ei todellakaan ollut elastisin ratsastaja jonka Saga oli nähnyt, vaikka miehen istunta olikin oikein korrekti ja apujen käyttö esimerkillistä. Meni aikaa, että Saga sai miehen hengittämään oikeasti tarpeeksi vapautuneesti niin, että Tipukin alkoi miehen alla alkoi vastaamaan siihen. Tamma alkoi itsekin hengittämään rohkeammin, sillä tavalla voimakkaammin, joka jo luonnostaan toi sen liikkeeseen lisää joustoa ja aktiivisuutta.

Ravipuomien ja kaarevien linjojen lisäksi ratsukko sai alkaa aika pian ottamaan muutamia hyppyjä kavalteille.
“Tuu sieltä päädystä ravissa, ja kulmasta laukannosto. Laukassa ensin halkaisijan kavaletti, sitten laukanvaihto - mieluiten ravin kautta, joo? Ja toinen kavaletti tuolla pitkällä sivulla.”
Saga näytti reittiä sormellaan puhuessaan, vaikka Icarus näytti hahmottavan sen ihan ilmankin osoittelua. Mies keräsi vähitellen ohjat käsiinsä, käänsi tamman uuden tehtävän reitille ja pyysi sen käynnin kautta raviin.

“Kevennä vähän hitaammin, kun teillä ei oo mikään kiire. Musta olisi nyt hyvä ratsastaa sitä vähän hitaammaksi muutenkin alkuun”, Saga seisoi maneesin keskellä ja seurasi katseellaan ratsukkoa. “Sen ajatukset saisi olla vähän hitaampia, jos keho on nopea niin sitten on ajatuksetkin. Ajattele virtaavaa vettä, tai tuulta!”

Icarus toi Tipun melko maltillisessa ravissa kavaletin yli. Tamma siirtyi sen jälkeen laukkaan.
“Istu vaan satulassa, mutta mieti kevyet istuinluut. Yhtään ei voi painaa alaspäin.”
“Mieti sitä vettä. Miten se soljuu purossa, sellaista vapaata ja pehmeää virtaamista. Ja tuo se sama sun hengitykseen. Hengitä syvälle koko kehoon.”

Seuraavan kavaletin ratsukko ylitti jo aavistuksen rennommin. Ravisiirtymisessä Tipu kuitenkin vastusteli hetken ratsastajansa apuja ja jännittyi huomattavasti koko ylälinjastaan.
“Ei haittaa,” Saga sanoi nopeasti. “Anna ohjaa vaan. Se taisi sanoa, että ei saa ottaa noin kiinni. Me voitaisiin tulla uudestaan, tee ympyrä ravissa ja kevennä vaan.”

Icarus teki kuten pyydettiin. Hetken Saga halusi miehen työstävän tammaa uudelleen pidemmälle ylälinjalle ja kaulalle, sekä rennolle tuntumalle. Ongelma tuntui alkavan Tipulla helposti kyljistä; kun ne jännittyivät, oli peli oikeastaan siinä. Icarus sai melko nopeasti kuitenkin tamman ratsastettua takaisin avuilleen. Sagan oli pakko myöntää, että mies todella osasi ratsastaa.

“Ihania, nää sun hevoset”, Saga sanoi, kättään valmennuksen loputtua Tipulle nuuhkittavaksi ojentaen. “Musta teillä meni tosi kivasti. Ja oli tosi hienoa päästä käymään täällä sun tallillasi.”
Icarus nyökkäsi päällään ja taputti Tipun kaulaa. Mies ei sen kummemmin sanonut mitään, kiitti Sagaa hyvästä (kuitenkin hyvästä!) valmennuksesta ja jatkoi hevosensa loppuverryttelyä vapain ohjin.

13.08.2025 | Vielä kerran

Este toisensa jälkeen ylittyi mahtavin ilmavaroin, kun hevosen muotoinen raketti kiisi pitkin harjoitusrataa. Tuntui siltä, kuin ratsukko olisi lentänyt näkymättömin siivin: ei harha-askelia, ei epäröintiä. Vain täyttä laukkaa pystyltä okserille, siitä sarjan kautta trippelille. Ratsastaja, Icarus, myhäili tyytyväisenä. Tämmöisiä hevosia hän halusi kasvattaa, oikeita kilpureita eikä mitään teinien harjoitteluratsuja!

Radan jälkeen Tipu, tuo tulinen ratsu, puuskutti. Sen sileä pinta vaahtosi hiestä, mutta vielä olisi menohaluja ollut. Icarus joutui tosissaan pidättämään, etteikö tamma olisi vielä sinkassut matkaan. Vaadittiin useamman kierroksen käynnit uralla, ennen kuin hengitys lähti ratsukon kumpaiseltakin osalta tasaantumaan. Siinä rauhoittuessaan Icarus silmäili heidän ylittämäänsä rataa ylpeydellä: 150 cm meni kotioloissa ihan heittämällä. Olisiko Tipusta 160 cm huippuradoille? Varmasti. Olisiko Icaruksesta? Varmasti.

Ohjat keriytyivät takaisin käsiin, kun pohkeet sanoivat että vielä mennään. Tipua ei tarvinnut kahdesti pyytää.

14.02.2025 | Suosikeista suurin

Vaikka Amelie oli esittänyt hevosia voittosijoilla jos jonkinmoisissa pönötystilaisuuksissa, Ystävänpäivän Värinäyttelyiden BIS1-nauhaa suoristellessaan hän tunsi pakahtuvansa ylpeydestä 200% kertaa enemmän kuin yhdenkään KTK-I-hevosen rinnalla seisoessaan. Tipu ei ollut pelkästään Grand Champion, vaan myös sekä tuomarien että yleisönkin suosikki. Se oli kerännyt Rusko-kehän ääniä 68,9% kaikista pisteistä, ollen ylivoimaisesti äänestetyin. Korskeasta käytöksestään päätellen rautias tiesi sen myös itse — olevansa upea. Kuten olikin.

Tipu korskahti ja huitaisi etusellaan ilmaa: olisi voinut lyödä vaikka vetoa, että sen sieraimista lensi kipinöitä. Tuomarien kättelykierros, yleisön aplodit, salamavalojen ja suljinäänien sekamelska Amelien asetellessa malttamatonta tuliturkkia seisomaan kuvattavana. Kuinkakohan monen virtuaalihevosen kuvaksi Tipu tämän päivän päätteeksi päätyy? Parveilevien kuvaajien perusteella toivottavasti aika monelle. Amelie se vain hymyili kuin Naantalin aurinko, ryhdisti rintaansa ja säihkyi parrasvaloissa. Icarus oli ensin kyseenalaistanut pitkää matkaa "pelkkien lasten leikkimätsärien" vuoksi, mutta nyt hänkin näytti portilla hymyilevän. Muutama otsaryppykin oli suoristunut. Hän aina kutsui Tipua onnenlinnukseen, ja nyt Amelie ymmärsi miksi. Ei tämän tamman rinnalla voinut olla onneton.

11.02.2024 | Tulinen virta

Tulilintu lentää korkealle. Se ottaa vauhtia, jännittää kehonsa ja ponnistaa ylös. Siipiä se ei tarvitse: riittää pelkkä hevosen raaka, mutta niin elegantti, voima.

Liito tuntuu kestävän ikuisuuden, ja kun se lopulta päättyy, on kontakti maan kamaraan höyhenenkevyt. Kun takajalat osuvat maahan, ovat etujalat jo pitkällä edessä. Ne hakevat kohti seuraavaa ponnistuspaikkaa kolmoissarjan kakkososalla.

Icarus rakasti tätä hevosta. Hän antoi ohjaa, siirtyi pois tieltä ja jätti melkein kaiken ratsun haltuun. Seuraavan esteen mies viitoitti, ja sitten luovutti taas päätösvallan kapteenilta perämiehelle. Tipu oli sellainen tamma, että sitä kuvasi parhaiten sana luonnonvoima: mitään et sille mahtanut jos lähdit taistelemaan vastaan, mutta kun luotat virtaan ja annat sen viedä, saat elämäsi kyydin. Tässä tapauksessa virta kyllä oli enemmänkin juoksevaa, kevyttä laavaa kuin vettä... Mutta ken kuumaa pelkää, pysykööt pois keittiöstä! Tipu pärskähteli: se tahtoi lisää tilaa eteen, ja sitä se sai.

Kahden kaden sormilla pystyi laskemaan kerrat, jolloin Tipu oli koko elämänsä aikana tiputtanut puomeja. Se lensi yli mistä vain, miten vain: kerran lensi ukkokin kyydistä surmakulmaloikassa, mutta kavionkärjet eivät silloinkaan edes hipaisseet puomia — sen sijaan Icarus se yläpuomin tiputti kolauttaessaan siihen kypäränsä julmasti kolahtaen.

Mutta Tipu ei tehnyt virheitä. Myyttinen olento, onnenlintu. Ken sen sulan poimii, saa kaikki unelmansa todeksi.

30.12.2024 | Ei mikään late bloomer

Vaikka Tipu onkin emänsä tapaan jäänyt hieman urasuunnitelmiensa kanssa jälkeen, niin tässä sitä nyt kuitenkin vihdoin ja viimein ollaan — ensimmäisen kisakauden, 2025, kynnyksellä. Mikään "late bloomer" Tipu ei ole todellakaan ollut, päin vastoin: enemmänkin tamma on osoittanut sisuaan kipuamalla ikäistensä treenitasolle melkein puolet lyhyemmässä ajassa kuin muut. Kotona metrin rataharjoitukset eivät tuota ongelmia, joten vaikka joillekin budjonny-veren vuoksi 150-160 cm tavoite kuulostaisikin yliampuvalta haaveelta, ei ainakaan kasvattaja ole hetkeäkään uskomatta Tulilinnun yltävän tähtiin saakka.