Baron Dante

"Dante" Oldenburg-ruuna, 171 cm Mustankimo Syntynyt 18.05.2019, nyt v Maahantuoja Garda Warmbloods, VRL-07415 Omistaa KrastS Stallis (VRL-01436) Ei rekisteröity Estepainote va A / 140 cm*

* Hyppäsi aiemmin 160 cm, nyt taso taantunut.

Dante on iso, ja kaikki siinä tuntuu olevan tasaisen pitkää: kaula, runko, jalat. Se ei ole ehkä kovinkaan elegantin näköinen nököttäessään mutaisessa tarhankulmassa, mutta vakkariratsastajat sen tietää: tässä on tallin helpoin heppa ja samassa paketissa vielä etevin esteratsu, ikinä!

Hoitaessa Dante on monelle mieleen, sillä vaikka suuri koko tuo joskus hankaluuksia, se on kiltti ja rauhallinen. Jos koko riittäisi, niin kaikenmaailman Pirkko-Petteritkin voisivat sitä puunata. Joskus Dante välttelee kuolaimia nostamalla pään ylös, ja mikäs sen näppärämpää, sillä eipä taida kovin monella yltää kädet enää siinä vaiheessa apuun. Herkkupaloilla turvan saa houkuteltua alas ja suun auki, ja vaikka Ausma miten yrittää kitkeä tallilaisia syöttelemästä ruunalle nameja, rehottaa tapa kuin rikkaruoho perennapenkissä.

Ratsastaessa Dante antaa sitä mitä pyydetään. Jos ratsastaja vain matkustaa, ruuna jyystä tasatahtia puolinukuksissa eteen. Osaavammat kuskit saavat kimon heräämään ja näyttelemään millaista liikettä pikistä kintuista lähtee.
Jos on ensin taistellut koulutunnilla saadakseen Danteen vähän eloa, saa kokea oikean yllätyksen estetunneilla. Silloin pärähtää apuraketit käyntiin ja Dantelta löytyy oikein pitkä ja komea laukka. Se ei ryysi, mutta vauhtia ei tarvitse pyytää lisääkään. Esteet Dante ylittää entisen kilpurin varmuudella, eikä se kieltäydy edes silloin hyppäämästä vaikka fiksumpi pistäisi jo jarrut pohjaan. Jos löytää siis itsensä kierimästä puomien seasta hevosen vedettyä rönää, tietää korjauskohteen istuvan tasan tarkkaan satulassa.
Maastoillessa Dante on leppoisa ja kiva, sellainen täti- ja setäheppakategoriaan tipahtava. Askellajit kyllä vaihtuu ja letkassa laukatessa Dante harvan takana mahtuu seitsemän peninkulman askelineen menemään, mutta innostuessaankin se pysyy lapasessa eikä ilopukkeja tms. tarvitse jännittää.

Sukutaulu

Jälkeläiset

Dantella ei voi teettää jälkeläisiä. Se on kuitenkin ruunattu vasta lähemmäs 10-vuotiaana, joten varsoja voi olla "edellisestä elämästä".

Päiväkirja

27.07.2020 | Silver Hoof finaali, kirj. VRL-13369

Olisi pitänyt arvata, ettei nimeltä mainitsematon nainen jätä tälläkään kertaan rauhaan. Sen lisäksi, että hän oli syöttänyt luontaistuoteroskaa herkkämahaiselle ratsulleni, että kykeni nolaamaan ja sabotoimaan suoritustani suorassa lähetyksessä kuin yleisön edessä, ei tarvinnut kauaa miettiä hänen seuraavaa siirtoa. Oli kyseessä sitten tavaroiden varastaminen tai kauniimmin ilmaistuna luvatta lainaaminen. En jättänyt ratsuja hetkeksikään yksi saati unohtanut tupla varmistaa, että varustelaarit ja huoneen ovet olivat lukossa.
“Oletko varma, että haluat nukkua täällä?”, uskollinen avustaja Julia Hönigberg uteli, kun olin asettunut mukavaksi Danten karsinan eteen.
“En voi antaa sen korppikotkan tehdä enempää kiusaa”, vastasin väsyneenä ja ehkä hieman ärsyyntyneenä. Julia ei tuntunut ymmärtävän tilannetta, vaan kehotti kertomaan Florentinan touhuista tuomaristolle. He tuskin uskoisivat, sillä en omistanut mitään tulenkestäviä todisteita. Toki Dietmar oli nähnyt kaiken kurkkujauheen syöttämisestä saakka. Tähän silti tuskin riitti kahden ihmisen lausunta.

“Oli miten oli, jään tähän yöksi”, se oli täydellinen virhearvio. Olisin voinut nukkua rauhassa yön yli ennen ja napata vihamielisen kilpailijan rysän päältä kiinni, mutta menin nukkumaan pommiin ja siinä välissä Florentina oli ehtinyt tehdä tuhojaan.
Juoksin kohti hotellia huutaen Juliaa laittamaan Danten kilpailukuntoon. Julia ei voinut pidättää naurua, mutta minua ei paljoa naurattanut. Dietmar ei voinut uskoa silmiään saati puhetta, että Florentina olisi käynyt sotkemassa naamani ja Danten valkean peitinkarvan. Edelleen ei todisteita ei mitään.
“Älä huoli. Meikillä voi peittää”, Dietmar yritti pidättää naurua, mutta turhaan.”
“Ei naurata. En kehtaa mennä tämän näköisenä”, nyt ei puhuttu mistään viiksien piirtämisestä permanenttitussilla, vaan kunnon silmien rajauksista, huulten maalaamisesta ja hävyttömien kuin ei-hävyttömien kuvioiden piirtäminen ympäriinsä. Myös käsivarsiin ja kaulalle. Tässä ei enää tärpätit ja rälläkät auta.

Meikki ei meitä pelastanut ja onneksi Dante säilyi suuremmalta tuholta. Pientä sydäntä ohimon kohdalla, turvassa tähteä ja tähdenlentoa. Lämmittelyssä iso valkea ori ravasi levottomasti ja pärski ravin tahdissa. Hyppääminen tapahtui laiskasti.
“Ymmärrän, minäkin olen vähän järkyttynyt. Sori, Dante”, huokaisin. Dante peilasi mielentilat vahvasti, että kauhulla odotin siirtymistä livelähetyksen eteen. Florentinan naureskeli kauempaa cremellon tamman selässä. Heillä meni sentään täydellisesti.
“Pää kii”, tuhahdin ja kuulutuksen saattelemana suuntasin kilpailuradan alkuun. Olimme ensimmäiset koko päivänä. “Ja päivä alkaa Saksan avauksella finaalipäivään. Sieltä saapuu Monica Freitag ja ratsuna Baron Dante. Baron Dante on Luxemburgista tuotu oldenburginhevisori ja kokoa tälle radalla löytyy. Nähtävästi aurinkoinen finaalipäivä on innostanut ratsukkoa laittamaan kasvomaalit naamaan!”, kasvot häpeästä punaisena kannustin Danten laukkaan ja lähestyin ensimmäistä estettä niin itsevarmasti kuin pystyin. Sormet ristiin, että tästä voitto tulee. Sen olemme ansainneet.

Tuomarin kommentti: "Minua harvoin saa nauramaan, mutta tämä tarina siinä onnistui! Tuo kohta ''Pientä sydäntä ohimon kohdalla, turvassa tähteä ja tähdenlentoa'' sen sitten laukaisi! Oli järjettömän hupaisaa kuvitella hevonen ihmeissään ja niin tosissaan suorittamassa tähdenlennot nassullaan! Arviointikriteereissä tämä tarina osui nappiin - tarina tosiaan sai minut nauramaan, ja tuntemaan empatian tunnetta kilpailijaa Monicaa kohtaan. Äh, tuo hulvaton ratsu naurattaa vieläkin!"