⚜ Vuoden Gaalailta 2019 ⚜

"Samettiverhoja ja silkkihelmoja, shamppanjaa, marmorilattiat, jousikvartetti..."

Dzelzainin linna, tutummin Zen* (Pils šoseja, Pils Dzelzain, Saulkrast, Latvia) järjestää 31.12.2019 - 01.01.2020 kolmatta kertaa näyttävän gaalaillan tanssiaisten muodossa. Paikalle kutsutaan virtuaalimaailman kuohkein kerma, eikä Dzelzainin linna ole koskaan ollut upeampana kuin tänä vuonna. Huhut nimittäin kertovat ettei itse isäntä, Iivari von Hoffrén, pääse ottamaan osaa juhlaan. Ilman hänen tiukkaa valvontaansa voi järjestelyissä päästä tällä kertaa vähän hulluttelemaan... Kolmannesta Gaalasta on siis tulossa varmasti myös hauskin ja iloisin! (Ja mikäli Iivari luet tätä, niin vitsi vitsinä, älä vaivaudu tarkistamaan...)

Vaikka juhlamme on etiketiltään hyvin perinteinen, pysymme mekin välillä jopa ajan hermolla: tämän vuoden teemana on sosiaalinen media, joka näkyy vahvasti niin kutsuvieraslistan somevaikuttajissa kuin kaikessa muussakin: vieraita kehotetaan tägäämään aiheeseen liittyvät postaukset #zengaala19 ja/tai #zensimstable, ja mikäli et itse pääse paikalle, voi juhlaa seurata Zenin Instagramista @zensimstable.

Gaalassa jaetaan myös Zenin sponsoroima palkinto vuoden somevaikuttajalle, joka tällä kertaa on äänestyksellä jaettava palkinto. Virtuaaliyhteisöllä on 31.12.-19 klo 23:59 asti aikaa antaa äänensä omasta mielestään tittelin ansainneelle henkilölle, tallille tai yhdistykselle. Kuka/ketkä on ollut aktiivisena levittämässä hyvää mieltä ja pitämässä toimintaa yllä Instagramissa, foorumeilla, Twitterissä tai vaikkapa Facebookissa? Jätä äänesi!


❗️ Juhlapaikalla on pysäköintipalvelu. Voitte ajaa pääovien eteen, josta palvelu ottaa ajoneuvonne parkkeerattavaksi. Ovilta on suora johdatus tanssiaissaliin, jonka lisäksi juhla-alueeseen kuuluu myös (talvi)puutarha sekä kabinetit. Käsilaukuille on talletuspiste.
Linna tarjoaa majoituksen, joka on kutsuvieraille maksuton. Ratsastusmahdollisuuksia kannattaa käyttää hyödyksi ottamalla oma hevonen mukaan: hevosen voi majoittaa linnan talleille, ja tilat maastoineen ovat käytettävissä koko vierailun ajan.
Pukukoodinamme on iltapuku ja toivoisimme kaikkien kunnioittavan juhlien luonnetta laittamalla parastaan päälle. Miehillä on oltava vähintään (musta) frakki tai ajanjaksoltaan sitä vastaava asu, kalvosinnapit, liivi, valkoinen paita ja solmuke, kiiltonahkakengät sekä vapaavalintainen taskuliina/mahdollinen kunniamerkki. Naisilla on oltava täyspitkä juhlapuku, hihattomana sen kanssa myös kyynärpäät ylittävät käsineet. Aikakausilla leikittely on sallittua, jopa toivottua!

Ohjelma: 21:00 Aloitus, kattauksen avaus — 22:00 illallinen, jonka yhteydessä vuoden somevaikuttajan palkinnon jako — 23:30 Vuoden vaihtuminen, puhe — 00:05 cocktailbaari aukeaa

Kaikki osallistuneet saavat vähintään bannerin muistona osallistumisesta.

Vitaliya Dzelzainin maljapuhe

"Tervetuloa ottamaan jo kolmatta kertaa vastaan uutta vuotta meidän kanssamme — ja ensimmäistä kertaa aivan uutta vuosikymmentä!
Vuosi 2019 tuli ja meni nopeasti. Paljon ehti tapahtumaan, ja ainakin me täällä Dzelzainin linnassa löysimme aivan uusia suuntia joihin edetä. Uutena asiana meille on tullut virtuaalitoiminnan siirtyminen sosiaaliseen mediaan: silloin kun me aloitimme, pysyttiin paljon foorumien ja sähköpostien parissa, ja jokainen talli pakersi pitkälti itsekseen, ollen toisiin yhteyksissä vain kasvatus- ja valmennusasioiden tiimoilta. Siksi olikin mitä suurin ilo ja yllätys eksyä Instagramiin, jonka virtuaaliyhteisö suorastaan kukoistaa! Paljon on puhuttu virtuaalimaailman lamasta, siitä kuinka harrastajat ikääntyvät ja vähenevät, mutta meidän näkemyksen mukaan harrastus vain vaihtaa paikkaa: foorumeilta siirrytään muille alustoille. Instagram on täynnä uusia nuoria ja innokkaita harrastajia, joita meidän kokeneempien tekijöiden tulee vaalia kuin mitä herkintä kukkaa, ohjata heitä oikeaan suuntaan ja löytämään oman äänensä sekä tapansa harrastaa.
Me Dzelzainissa voimme käsi sydämellä vannoa, että teemme itse parhaamme pitääkseen virtuaalimaailmaa aktiivisena ja jaloillaan niin järjestöjen, foorumien kuin some-kanavienkin kautta. Kun jokainen tekee oman pienen osuutensa, olkoot se sitten kisojen järjestäminen tai kannustava sydän kuvan kommenttiosioon, pysyy harrastuksemme olemassa vielä seuraavallakin vuosikymmenellä.

En pidättele teitä enää pidempää, vaan lopetan puheeni näihin sanoihin ja päästän teidät pitopalvelun antimien kimppuun.
Nostakaamme malja tälle vuodelle, kuin myös tulevalle tasaluvulle 2020!"

Vuoden Somevaikuttajaksi valittu henkilö/talli/yhdistys saa tiedon voitostaan sähköpostitse. Voittajan ei tarvitse olla osallistunut juhlaan itse.

Ja vuoden somevaikuttaja on...

...Josefina Rosengård!

Onnea voitosta ja menestystä tulevalle kaudelle!

Ääniä tuli yhteensä 17 kappaletta, joista Josefinalle ja hänen taustapirulleen osoitettiin 3 kpl.
"Instagramissa aktiivinen ( jusurosen ) päivittelijä. Mahtavia kuvia sekä kuvatekstejä, jotka eivät ole pelkkää #-pötköä. Ottaa myös ihanasti huomioon seuraajansa."
"Someyhteistöiden tuonti instagramiin ja blogiin. Aktiivisesti päivittyvä IG-tili."

Myös palkinnon jakaja on äänestäjien kanssa samoilla linjoilla: "Jusu" on ollut oikea somen puuhanainen, jota on varmasti pitkälti kiittäminen varsinkin Instagramin puolella tapahtuvasta aktiivisuudesta ja interaktiivisuudesta. Palkinto on mennyt siis aivan oikeaan osoitteeseen!
Bannerin lisäksi palkintona on pieni esiinhuuto niin Zenin kuin Vecnonkin Instagram-tileillä sekä Talliposti Z:ssa vuoden ensimmäisen viikon aikana.

Kaikki ehdokkaat aakkosjärjestyksessä mahdollisine kommentteineen

Osallistuminen

Osallistuminen tapahtuu joko sähköpostitse (epolho@hotmail.com) tai Keskustan topickin kautta, ja sen voi toteuttaa mieleisellään tavalla. Tahdoit siis kirjoittaa, piirtää tai vaikka säveltää, anna luovuutesi lentää villimmin kuin koskaan!
Toteuta alla annetuista vaihtoehdoista osallistuminen tahtomallasi tavalla (piirrä, kirjoita, vaikka sävellä jos siltä tuntuu!), lähettäen sen muodossa:
Vieraan Nimi, mahd. talli jota edustaa + tallin linkki
mahd. mukana tulleen hevosen nimi ja osoite
mahd. avec.
Osallistuminen

Toteuta näistä (vähintään ;) yksi

a) Korkkarit kattoon, tää ilta on meille!
Kuten luvattu, varsinkin illan edetessä alkaa meininki menemään aika... vauhdikkaaksi. Jollakulla lähti niin sanotusti vähän sukset lipsumaan. Oliko hän teidän porukkaanne, ja mitkä olivat seuraamukset?

b) Räätälien kulta-aikaa
Jokainen tahtoo pistää vuoden kuumimpaan tapahtumaan parastaan, ja vaatturit tekevätkin varmasti kauden parasta tiliä... Millaisella puvulla edustat? Onko sen taustalla mitään tarinaa, miksi juuri tämä asu?

c) Kuka päästi hevosen saliin?
Niin, kuka?

d) Selvät sävelet
Valitse sanoitettu kappale, jonka lyriikoiden avulla viet kertomusta illasta eteenpäin.

e) Vapaavalintainen tehtävä
Eikö mikään yllämainituista oikein nappaa, tai suunnitelmasi eivät sovi mihinkään tehtävänantoon? Ota ohjat omiin käsiisi ja anna inspiraation viedä mukanaan!

Vieraslista

✔️ Nora Norrington + avec, Rosevillage
✔️ Heidi Näyhö + avec Lauri Merikanto , Runiac
✔️ Dragon Age Estaten edustus
✔️ Hemsbury Stablesin edustus
✔️ Mo Li ja Markus Rahikainen Järnby, Järnby. Mukana Phantomism & Rowandell Shinywish
✔️ Joonas Hopealinna ja avecina Saga Isberg, Hopealinna
✔️ Tönjes Beschaiden

✔️ = osallistuminen kuitattu

Juhlan antimia

Kuvia, tekstejä jne. voi lähettää vielä reilusti juhlan jälkeenkin. :)

nti Erslen B. Gondyrova ja mong o. Chyraa-Khoor
hra Nergüi Altanbatu ja mong o. Delbuural
Virtuaalitalli Tsingis Derby

Virtuaalitalli Zenin vuoden gaalailta 2019 ei ehkä ollut se lyhyimmän matkan päässä vietettävä uudenvuodenjuhla, mutta ainakin hyvä tilaisuus markkinoida Mongolian-matkoja ja paikallista hevosrotua. Kyllä ne koossa häviävät eurooppalaisille urheiluhevosille, mutta eivät vauhdissa tai sisussa.

Erslen Borisovna Gondyrova, Nergüi Altanbatu, sekä tallin mongolianhevosorit Chyraa-khoor (ruunihallakko) ja Delbuural (kimo). Tässä suoritetaan osallistumistehtävää “Räätälien kulta-aikaa”, ja ihan syystäkin – onhan kunnon pynttäytyminen uuden vuosikymmenen kunniaksi vain hyvä asia!

Erslenillä on yllään Länsi-Mongolialainen naisen kansallispuku, johon on yhdistetty hänen isänsä kotiseudun Udmurtian kansallispuvun osasia. Isoäiti ei ehkä tykkää siitä, että esiliinaa ja koruja sekoitetaan muihin mekkoihin, mutta Erslen on silti iloinen saatuaan luvan lainata niitä.
Nergüi on pukeutunut yleiseen variaatioon mongolialaisesta miehen puvusta. Vaaleansininen on Mongoliassa juhlava, pyhä ja onnea tuova väri, joten se sopii hyvin uudenvuodenviettoon, ja lierihatut ovat nykyään osa kansanpukua ympäri maata.

Hevosille on myös puettu kaksi tallin komeinta perinteistä satulaa ja suitsiparia. Orien harja pidetään perinteisesti leikkaamatta ympäri vuoden, sillä se kuvastaa niiden elinvoimaa ja sisua. Onhan se ratsuhommissa välillä vähän tiellä, mutta näyttää komeammalta, kuin mohikaanimuoti jolle moni ruunistamme ja tammoistamme on altistettu.

Heidi Näyhö & Lauri Merikanto Runiacista

Amelie Chaput & Fricis Vagnais, Dzelzainin linnan omaa väkeä

"I know it's you, I know it's true
I gazed into them once in a dream
Oh my love, come take my hand
Like you did in my dreamland..."

Maireat sanoitukset pyörivät Amelien päässä. Ne lipuivat samaan tahtiin kallon sisässä kuin hänen askeleensa Ruususen valssin nostattavassa temmossa, ja askeleet taaskin mukailivat Fricin nahkakenkien tahtia. He pyörähtelivät pitkin Liels Zalen marmorisia lattioita huomaamatta lainkaan muuta juhlakansaa, niin että vieraat statusta katsomatta joutuivat väistelemään helmojaan nostellen toisiinsa uppoutuneita nuoria.

Yks' kaks' kol' yks' kaks' kol', tämähän oli helppoa. Kuinka Fric olikaan vielä vuosi sitten stressannut itsensä henkihieveriin jo pelkästä tanssin ajatuksesta! Nyt hän vei Amelien mukanaan Ruususen sadun tanssiaissaliin, ja Amelie oli itse prinsessa. Kuinka tytön — ei, naisen — silmät kiilsivätkään. Hänen kukitetut hiuksensa olivat kuin Afroditella konsanaan, ja katseessa oli jotain sellaista minkä Fric oli luullut kadonneen jo kokonaan.

Vuosi sitten tilanne oli ollut sekä aivan sama että myös täysin päinvastainen. Fric oli ollut vasta muutaman kuukauden Dzelzainin tallipoikana, pakon edestä, ja aivan yhtä pakotettuna hän oli joutunut Hankalan kylän joulutanssiaisiin Amelien aveciksi. Hän muistaa edelleen kuinka vääräksi itsensä silloin tunsi siinä kiviseinäsessä, korkeassa juhlatilassa: koulukotikarkurista salonkileijonaksi ei oikeasti muututtu ihan sormia napsauttamalla. Puuteriperuukki hiosti ja tuntui typerältä, kaulukset ahdistivat kurkkua niin että hermostuneet nielaisutkin vaativat valmistelua. Solkikengissä oli korkeammat korot kuin mitä Fric oli koskaan joutunut käyttämään, ja hän oli jalkoineen sulava kuin hirvenvasa lammen jäällä.

Ja kaikesta tästä huolimatta Amelie oli vaatinut häntä tanssimaan. Nuori nainen oli ehkä kuin kotonaan juhlasaleissa, mutta Fric tunsi orastavan pakokauhun versovan sisällään kun hän huomasi seuraavansa taluttajaansa orjallisesti tanssilattialle. Vastaan väittäminen ei tullut mieleenkään, sillä alkavassa ihastuksessaan Fric ei tahtonut pahoittaa Amelien mieltä kieltäytymällä. Oli jo tarpeeksi suuri kunnia tulla pyydetyksi mukaan: ehkä tuolla rämäpäisellä ratsastajattarella oli samankaltaisia tunteita...?
Fric suorastaan näki noiden mahdollisten tunteiden karisevan naisesta kuin kuivat lehdet puusta, kun hän yritti haparoiden hakea valssin perusaskeleita. Vaikka nuori mies kuinka yritti, hän ei saanut jalkojaan järjestykseen, ja kun hän lopulta sen teki, tökkäsikin kengän kanta niin että tuo oli kaatua ja vetää parinsa mukanaan maahan. Viisi minuuttia, joiden aikana Fric koitti pelastaa tilanteen pahentamalla sitä kuitenkin vain entisestään, kestivät ikuisuuden, kun taaskin sekunti jolloin mies kääntyi ja pakeni salista, oli vain silmänräpäys. Ennen kuin Amelie ehti edes tajuamaan mitä tapahtui, oli hänet jätetty yksin keskelle lattiaa.

Se ei olisi ollut niin kamalaa, jos Amelie ei olisi seuraavaa kahta tuntia nököttänyt yksin odottamassa partneriaan takaisin, ja kun hän lopulta lähti etsimään tuota, löytyikin mokoma pälli käpälöimästä toista naista oviverhon takana. Fric oli näet paennut tanssilattialta suoraan psyykkaamaan itseään punaviinillä, sitten viskillä, päätyen nähtävästi hieman liiankin itsevarmaan tilaan... Varmuus kylläkin ropisi nopeasti pois Amelien sättiessä hänet painokelvottomilla sanoilla ja heittämällä lopuksi hulttiota viuhkalla niin että silmäkulmaan purskahti verestävä nirhauma, ennen kuin kääntyi ympäri paksut samettihelmat hulmahtaen ja juosten pois niin nopeasti kuin koroillaan pääsi.

Joten kyllä, tilanne ei voisi olla erilaisempi. Nyt Fric tunsi itsensä komeaksi, suorastaan miehiseksi, peruukki ei hiostanut ja uusi silkkinen juhlapuku istui kuin valettu, olihan se sentäs hänelle Vitaliyan varoin teetetty ("Minun linnaani et edusta roikkuvissa vaatteissa"). Niin, ja olihan hän uskaltanut pyytää Amelien tanssimaan... Neidon ilme vaihteli uteliaisuuden, ärtymyksen ja ilon välillä kun hän puntaroi vastaustaan, mutta lopulta hän oli tyytyväinen annettuaan Fricille uuden tilaisuuden. Kävi nimittäin ilmi, että mies oli selkeästi harjoitellut askeleitaan, vaikkei mitään tietenkään myöntänytkään... Ja siinä tuhansien pienien valojen loisteessa, valssin lähestyessä kohti loppuhuipennustaan, oli kuin mennyt vuosi olisi pyyhitty pois. Kaikki se vihanpito, ilkeät sanat ja kylmät mulkaisut, ne olivat poissa, he olivat jälleen tilassa ennen riitaa: varovaista, tunnustelevaa, vaaleanpunaista ihastusta. Katseet kohtasivat, kävivät sanatonta vuoropuhelua, kunnes kaksikon henkilökohtainen pas de deux huipentui pitkään ja pehmeään suudelmaan.

Mo Li ja Markus Rahikainen Järnby, Järnby. Mukana Phantomism & Rowandell Shinywish


Ennen varsinaista juhlaa Mo Li ja Markus kävivät jaloittelemassa kisamatkalla olevia hevosia. Pitkä matka Zeniin oli käynyt jok kokeneiden kisaheppojenkin päälle, joten maastoilui lumisissa, joskin myrksyisissä olosuhteissa teki terää.


Juhla alkoi iltapuolella hyvin. Lämmikkeet maistuivat ja ratsastusreissulla kylmettyneelle Mo Lille ehkä liikaakin. Tiukkisvalmentaja ei pitänyt illan saamasta käänteestä suojattinsa suhteen. Loppuiko ilta lyhyeen, sitä ei tarina kerro.

* Tallin sivut eivät tällä hetkellä toimi kuvapalvelimen (thanks, Tinypic) lopettamisen vuoksi — kaikki sadat kuvat katosivat, ja vaikka ne ovatkin tallella koneella, niin kyllähän se kieltämättä sylettää uusia kaikki manuaalisesti... Pikkuinen sivuremppa ei kuitenkaan estä meitä juhlimasta! Zen ei myöskään ole todellakaan lopettanut tai kadonnut, vaan voitte seurata tallin elämää niin Instagramin kuin bloginkin kautta.