Historiallisia istuntatapoja

Läpi historian on selässä istuttu mitä moninaisimmin tavoin, ja satulat ovat kehittyneet siinä sivussa: esimerkiksi jalustin tuli Eurooppalaisten tietoisuuteen arabien kehittämän gigante-istunnan myötä, kun painopiste oli suurimman osan ajasta suoraan ratsastajan alla ja jalkojen piti pysyä koukistuneena hyvän tuen sekä tasapainon vuoksi (ei liene yllätys, että eurooppalainen jalustinkin oli arabien perua). Istuntatapaan vaikuttivat käyttötarkoituksen lisäksi aikakauden muoti, ihanteet sekä käytännöllisyys.
Istuntamalleja on siis huimasti enemmän kuin tässä esitellyt, mutta nämä ovat ehkä ne kolme tunnetuinta, joista löytyy ehdottomasti helpoiten tietoa ja joita vielä nykypäivänäkin käytetään.

Gigante

Nykyinen, klassinen ns. englantilainen istunta, on kehittynyt vanhasta arabialaisesta ratsastustavasta. Arabit toivat Pohjois-Afrikasta Eurooppaan istuntatyylin jota ryhdyttiin kutsumaan nimeltä Gigante: ratsastajan jalat olivat hivenen taivutetut, ryhti suora ja kantapäät alhaalla. Pohkeet ja reidet koskettivat hevosen ja satulan pintaa, ja kaikenkaikkiaan tässä istunnassa on helppo pitää itsensä tasapainossa hurjassakin vauhdissa. Ei ihmekään että nykyinen ratsastustapamme pohjaa vahvasti giganteen: ainoa merkittävä ero on, että aiemmin tässä istunnassa hypätessä ei noustu kevyeeseen istuntaan, vaan painopiste pidettiin aina esteen tyypistä riippumatta takana.

Bravante

Varsinkin keskiajan Euroopassa suosittiin paljon tätä tyyliä, jossa jalat olivat tikkusuoraan hieman etuviistot ja jalkaterät ojennettu eteen, kantapää varpaita korkeammalla. Jalustimet tukivat ratsastajaa niin että hänen jalkansa pysyivät vakaina. Vaikka bravante tuntuu nykyaikaisesta ratsastajasta hieman hassulta, niin sen etuihin kuuluu se että ratsastaja pysyi tukevasti satulassa raskaitakin aseita kannatellessa sekä haarniskoituna. Syvät bravante-satulat ohjaavat juuri tähän syvään istuntaan.

Naistensatula

Naiset ovat ratsastaneet antiikin ajoista lähtien, eikä aikakausien muhkeatkaan hameenhelmat ole olleet esteenä: tässä istunnassa ratsastajan molemmat jalat ovat samalla (yleensä vasemmalla vaikka poikkeuksiakin on) puolella. Aikanaan naisten oli jopa siveetöntä ratsastaa muilla tavoin. Vasen jalka on normaalisti jalustimessa, oikea jalka lepää nykyisin kehitellyn erityissatulassa olevan tuen päällä. Raippa korvaa oikeaa jalkaa. Naistensatulassa ei pysty nousemaan kevyeeseen istuntaan, joten hypätessä painopiste vedettiin taakse. Kädet asettuvat hieman korkeammalle kuin tavallisessa satulassa, joten kanget ovat suositellummat kuolaimet kuin tavalliset nivelkuolaimet, jotka nostavat hevosen turvan (=laskevat selän) helposti liian ylös käsien ollessa tässä asennossa.


Kuvat: Wikimedia Commons || Lähteet: HRS / Equitation by Henry L. de Bussigny / Sidesaddle on Wikipedia.