Skönlax Mästare

"Tatti"

  • Shetlanninponiruuna
  • Rautias mushroom-kirjava (Aa/Ee/MUMU/nT), 100 cm
  • Syntynyt 20.07.2013, nyt M Layouts / raitatossu.net/mayflower-v
  • Kasvattanut Skönlax Ponnyer
  • Omistaa Eemil Sodantaival (VRL-01436)
  • he C / 50 cm / ajokoulutettu
  • Ei rekisteröity

En pidä sienistä, mutta tästä Tatista tykkään. Meissä on paljon samaa: kumpikin kompensoi pientä kokoa rehentelemällä, pitkä tukka on cool ja taidetaanpa me molemmat vihata lapsia ihan yhtä paljon.

Oikeasti Tatti on todella mukava poni, kunhan se on oikeanlaisessa ympäristössä. Epävarmuuden Tatti haistaa 50 km päästä, ja silloin se tietää tasan tarkkaan mistä naruista vetää — niistä mistä huvittaa, nimittäin. Ei ole kerta eikä toinenkaan kun sen perässä ovat ihmiset kuivavesihiihtäneet tennarit suhisten, tai vaihtoehtoisesti pikkukaviot juurtuneet maahan niin tiukasti että maanjäristyskään ei olisi niitä ylös saanut. Jos Tattia ei huvita asioita tehdä, se ei niitä tasan tarkkaan tee. Jos pakottamaan lähtee, alkaa pukittelu ja näykkiminen. Mikään tyhmien ihmisten poni tämä ei siis ole.

Hoitaa Tatti on aika simppeli. Se antaa tehdä kaikki toimenpiteet, vaikkakin ens'alkuun kokeilee onko kavioita ihan totta nyt jaksettava nostaa. Vatsanpuruista ja kipeistä lihaksista Tatti ilmoittaa upottamalla hampaat harjaajan kankkuun, mikä ei ole kiva mutta sitäkin tehokkaampi tapa tehdä asia selväksi. Mikäli saa hampaista ja hapanta naamaa päälle vyötä kiristäessä, tietää että jokin on hullusti. Normaalisti Tatti nimittäin vastustelee mahavyötä tasan tarkkaan vain pullistelemalla, ja sen se taitaa aivan uskomattoman hyvin. Kun normaalisti vyö menee kolmansiin reikiin heti kättelyssä, nyt vastinhihnojen väliin jääkin 20 cm tyhjää... Tatin supervoima on jumppapalloksi muuttuminen, eikä pelkästään laidunkaudella.

Ajaessa ja ratsastaessa kohtaa aina ensin koettelemuksien sarjan: Tatti jumittaa, punkee, ehkä heittää jopa vähän pyllyä. Sen kanssa neuvottelu on kuin nuorallakävelyä: ole liian lepsu, ja poni nakkaa sinut mäkeen. Ole liian kova, ja poni nakkaa sinut mäkeen. Jos Tatti jotain opettaa, niin napakkuutta hyvällä maulla. Voi vain kuvitella millainen kauhu tämä olisi ratsastuskoulussa.

Kun Tatin kanssa saa sinunkaupat tehtyä, siitä tulee mukava. Ei mikään nato-ohjus muttei tahmainenkaan, ja 50 cm esteradankin se ylittää ihan mallikkaasti, menisi varmasti 60 cm myös jos löytyisi tarpeeksi pieni mutta hyvä treenaaja. Maastossa ei tarvitse pelätä kyttäilyjä: pahinta mitä Tatti osaa on heittää ilopukkia jos oikein vauhtiin pääsee. Jos siis jaksaa nähdä vaivaa tutustuakseen tähän sieniveikkoon, siitä saa kyllä varman ja kivan toverin.
Paitsi jos sattuu olemaan lapsi. Tatti ei mitään muuta vihaa yhtä paljon kuin pieniä, nopealiikkeisiä, arvaamattomia ja kimeä-äänisiä ihmistaimia, jotka se kitkee kyllä heti pihasta jos saa itse päättää. Vaikka muksu olisi kuinka fiksu ja rauhallinen, Tatti pistää korvat luimuun heti aistittuaankin kenkäkoon 34. Lähestymään ei kannata erehtyä, sillä tämä poni ei epäröi hätistää Pirkko-Pettereitä sinne minne pippuri kasvaa.
Sankarini.

Kuvagalleria


Pikselisieni.

Nina ja Tatti Sysälässä, 30 cm voittajat!

Nyt kelpaa Vetan torkkua kun on valpas vahti. Tosin en luottaisi, mitä tuon harjapehkon alta oikein näkee...

Tatin ensimmäinen päivä pihattovahtina.

Luonteenpiirreanalyysi

Hermostuneisuus★☆☆☆☆☆ Epäjohdonmukaisuus★★★☆☆☆
Keskittymiskyky★★★☆☆☆ Jääräpäisyys★★★★★☆
Itsenäisyys★★★★☆☆ Säyseys★★★★☆☆
Koulutettavuus★★☆☆☆☆ Valppaus★★☆☆☆☆
Jännittyneisyys★☆☆☆☆☆ Kärsivällisyys★★★☆☆☆
Ihmisystävällisyys★★★☆☆☆ Hevosystävällisyys★★★★★☆
Uteliaisuus★★★☆☆☆ Kilpailuhenkisyys★☆☆☆☆☆
Muisti★★★☆☆☆ Säikky★☆☆☆☆☆
Panikoiminen★☆☆☆☆☆ Arkuus★☆☆☆☆☆
Yhteistyökykyisyys★★☆☆☆☆ Traileriin lastaus★★★★★☆

Sukutaulu ja -selvitys

i. Skönlax Skogvaktare
rtmush shet, 99 cm
ii. Nelson Yard's Pomeranian
rtmush shet, 98 cm
ie. Skönlax Diana
rtkrj shet, 100 cm
e. Skönlax Syndromella
rtkrj shet, 100 cm
ei. Willburn Grand Fibonacci
m shet, 97 cm
ee. Skönlax Sibylla
rtkrj shet, 99 cm

Jälkeläiset

Tatilla ei voi teettää jälkeläisiä.

PKK-arvioinnit

Ei vielä näyttelykokemusta.

VVJ (sijoja 0 kpl, joista voittoja on 0 kpl ja CUP 0 kpl

Muut kisat

12.11.22, Maastotaitokilpailut Nuppulanharhussa, ratsastusluokka, 6/9 26 p. (rats. Nina Östberg)
20.03.2022, Tallipihan pikkukisat, Sysälä, 30 cm, 1/3 (rats. Nina Östberg)

Palkintoja

Sysälän palkinnot on Varusteliike Kartanosta

Hakemisto

Pöljä poni
Voittoisa poni
Satkun poni

08.04.2023 | Pöljä poni

Tatti hoiti itselleen vähän saikkua. Sanonta menee että tyhmästä päästä kärsii koko ruumis, mutta joskus se on kyllä ihan ylinäppärä se pää joka vammoja tuottaa... Meinaanpa vain että olihan se fiksu veto pujotella itsensä pihaton lankkujen läpi pihalle, ujuttaa muskeliturvalla tallin liukuovi auki ja lähteä dyykkaamaan roskiksia sillä ajatuksella että jos sieltä joku homeinen leivänkäntty löytyisi, ei tässä iltaheiniä jaksa odotella. Koska kyllä, joku röyhkeyden multihuippu suoritti ryöstöretkensä kirkkaassa päivänvalossa. Ei mitään häpyä!

Sekään ei olisi ollut vielä niin paha vaikka Tatti ne homeitiötkin olisi kitusiinsa vetänyt, jos se vain olisi dyykannut kuten normaalit hevoset, pää sisään astiaan vain. Vaan ei, sitä piti pienen ponin oikein KIIVETÄ astiaan. Ei tarvitse paljon mielikuvitusta arvatakseen, mitä tapahtuu kun etukaviot holahtavat roskikseen — voin sieluni korvin kuulla sen rämähdyksen kun iso astia kaatuu lattialle poni puoliksi sisällä. Ulkoisin korvin en sitä kuullut kun olin justiinsa Vetan kanssa maastoilemassa, siellä se pöljä poni könötti jumissa varmaan ainakin kolme varttia ennen kuin palattiin. Partaa sain rapsutella rauhassa että mitenkä roijaan Tatin irti roskiksesta, se kun oli kainaloista jäänyt niin hyvin reunaan nakeliin, säkä puristui toista laitaa vasten. Olin justiinsa soittamassa naapurista apuvoimia kun Tatti sitten saikin vuosisatojen hepulin, rimpuili ja pyöri lattialla kuin koppakuoriainen. Hyvästelin sitä jo, mielessäni tilasin kaivuria hautaamaan kalmoa. Mitä someen kehtaisi siinä vaiheessa päivittää? "Mun poni kuristui roskikseen, from thrash to thrash"?

Räpistely päättyi kuitenkin onnellisesti kun astian reuna petti ja Tatti pääsi vapauteen. Eikä se näyttänyt katumusta yhtään, vaan hamusi heti lattialle levinneitä likaisia leipäpusseja ihan muina apinoina! Kainalot ja säkä sillä oli ihan vereslihalla ja niskasta se oli tosi kipeä, lääkäri kävi (päivystysaikana totta kai) onneksi katsomassa ettei mitään ollut revennyt. Aina kun yritän kuitenkin koskea niskaan, Tatti vetää korvat luimuun ja yrittää karata kauemmas.

Nyt joku pöljä poni seisoo sitten karsinassa Geraltin naapurina ainakin viikon ajan, että saan haavat pidettyä siisteinä ja niska saisi lepoa. Että hyvää pääsiäistä vain siullekin, Tatti!

25.03.2022 | Voittoisa poni

Kun Alva laittoi miulle viestiä ja kysyi voiko hänen pikkusisko osallistua Tatilla samoihin tallikisoihin kuin hän Vetan kanssa, luulin sitä vitsiksi. Heitin takaisin että jos kantti kestää ja jatkoin töitä aivan kuin en olisi juuri tuominnut mukulaa poninkokoiseen kiirastuleen.

Unohdin koko jutun, kunnes sitten sunnuntai-iltapäivänä sain tekstarin "Tatti voitti!" — siinä meni hetki yhdistää langanpätkät toisiinsa. Tatti voitti minkä? Paska poni-palkinnon? Päin vastoin, perästä tuli kuva jossa ponin selässä hymyilee autuaasti 12-vuotias nuorempi Östberg valkoiset ratsastushousut sopivasti kuraisina, käsissä luultavasti palkintopäitset ja namipussi. Se ei siis ollut ollutkaan vitsi, Alva oli oikeasti uhrannut siskonsa Tatin satulaan, ja nähtävästi menestyksekkäästi!

Olin sanonut Alvan saavan käyttää miun heposia kuin omiaan palkkana siitä että piti torppaa pystyssä meikän Aihkia-työretriitin ajan. Luonnollisesti Nina-sisko oli ollut utelias. Lopulta kaikki kulminoitui siihen että Nina ihastui Tattiin vaikka Tatti ei todellakaan häneen, mistä nuori sisupussi sai entistä enemmän kimmoketta ottaa haaste vastaan ja tehdä ponista ystävä. En kehdannut edes kysyä montako kertaa Nina oli ollut tatamissa, mutta aina hän ratsastajaperheen tyttärenä kipusi hammasta purren takaisin satulaan. Sen sijaan olin utelias tietämään miten he olivat harjoitelleet hyppäämistä, sillä miullei edelleenkään ole kenttää, eikä edes estekalustoa. Pykäsivät kuulemma sangoista, harjanvarsista ja hoitopakeista pihatielle esteitä, ja ensimmäinen oikea, ei suoraa tietä honottava rata, kokeiltiin sitten vasta kisaverkassa... Hurjat.

Luokan koko oli ollut hurjat 30 cm, mutta tappijalkaiselle shettikselle se kävi ihan hyvästä haasteesta. Verryttelyssä Nina oli patistanut liikaa mistä suivaantuneena Tatti heitti ärsyttävän ratsastajan haneen, mistä uudet kisapökät ottivat kuraväriä pintaan. Tässä vaiheessa nostan hattua Ninalle, lesson learned, hän ratsasti nätimmin ja rata sujui kitkatta. Kolmesta ratsastajasta parhaiten, itse asiassa. Hyvä Nina, hyvä Tatti!

En ole koskaan aiemmin tavannut Ninaa, mutta jos hän on tammikuusta asti jaksanut käydä joka viikko voittamassa Tattia puolelleen, on sulat ansaittu hattuun ihan läpihuutojuttuna. Miun puolesta jatkakoot Tatin kanssa vielä nytkin vaikka takaisin etelään jo palauduin, tai siis kun mitä mie ponilla edes itse teen? Katson miten söpö se on ja syötän lihapullaksi? Kiva vain että sillekin lapsensyöjähirviölle löytyi harrastelukaveri jota ei saa pienin kavioin ja hampain peloteltua pois.

20.07.2021 | Satkun poni

Kun Druna muutti pois, Vetta-parka jäi pihattoon aivan yksin. Karsinassa se ei viihtynyt öisin lainkaan, ja kun seuralaisina oli vain kaksi oria niin eipä noita kummasti viittinyt pihattoon jyhkymamman seuraksikaan pistää. Alkoi olemaan jo paineita että mitäs nyt: olisikohan Drunan myymistä voinut harkita sittenkin vielä lisää? Vetta pärjäsi kyllä yksin, mutta kaipasi selvästi seuraa. Miulla ei taaskaan ollut varaa, eikä kyllä oikein haluakaan, hankkia uutta hevosta tilaa ja heiniä viemään, ei ainakaan ennen kuin itse edes tietäisin millaisen pollen tahdon.

Joskus toisten epäonni koituu muiden eduksi, tällä kertaa meikäläisen. Kylän pas— puskaradio rallatti että tarvitsen pikapikaa heppakaveria, ja tulipa eräs Jarkko miua heinäkuisena päivänä rehukaupalla jututtamaan. Oli kuulemma poni, jonka oli halvalla saanut lapsiensa iloksi. Vaan ponipa vain puri ja potki, lapset itki, ei siitä mitään tullut. Kaupaksi ei mennyt kun kasvattajille ei ruuna kelvannut, eikä yksikään vastuullinen vanhempi muksulleen moista hirviötä hankkisi. Saisin ihan vaikka satasella, kunhan veisin mukanani.

Arvatkaa mitä tein? En käynyt edes koko ponia katsomassa, nostin automaatista satkun ja iskin kouraan. Katos näin täällä perähikiällä hevoskauppoja tehdään! Tämä kyseinen Jarkko ravureineen asui vieläpä ihan kivenheiton päässä, joten illalla kaikessa yksinkertaisuudessaan hain taluttamalla uuden asukkaan pihattoon.

Vaikka itse sanonkin, niin aika hyvän ponin sain satasella! Odotin jotain perusmustaa, mutta mushroomia en ole ikinä livenä nähnyt. Papereista selvisi että Tatti on ollut pitkään orina ja kilpaillut vähän valjakkoajon koulupuolella, vissiin kasvattajalla oli jotain suunnitelmia sitä varten ennen kuin heitti veivinsä. Perikunta pisti kaikki ponit myyntiin, ja ensin Tatti oli ollut hetken aikaa ruotsalaisella ratsastuskoululla. Siellä siltä nyppäistiin pallit pois, mutta ei tainnut muuttua sen kivemmaksi kun oli kohta taas myynnissä, halvalla. Suomessa se asusteli hetken yksityisellä, joka taisi tajuta saman asian ja laittoi Tatin eteenpäin, ja niin teki seuraavakin ostaja, ja sitä seuraava. Sitten tuli Jarkko ja nyt meikä.

Pyhimysmäisesti voisin luvata että Närhimäki jää Tatin viimeiseksi kodiksi, mutta koska olen realisti, en aio sanoa mitään. Rehellisesti Tatista ei ole muuta iloa kuin Vetan kaveriksi, ja jos joskus löydän ihan hevosenkokoisen hevosen, niin ostan sen kyllä tilalle. Mutta sen palveluksen teen kyllä silloinkin kaikille, etten Tattia enää lapsiperheeseen pistä!

Varusteita ja hoito-ohjeita


Ratsastaessa ja ajaessa

Muut tavarat
  • Ei kengitetä
  • Päitset pois pihatossa
  • Ei klipata
  • Ajaessa potkuremmi voi olla hyvä idea
Varusteet © OddPixel ja Equestrian PRO

Ruokinta

  • Heinät jaetaan 4 kertaa päivässä n. 2-4 kg annoksina: aamulla, päivällä ja iltapäivällä ulos, yöksi karsinaan. Yöksi isompi annos.
  • Pussin ohjeen mukaan kivennäiset kerran päivässä.
  • Syyskuussa ja toukokuussa psyllium-kuuri läpi

©Equestrian PRO